Kirkko koetaan usein etäiseksi, mutta kirkko on nykyaikana kuitenkin vahva yhteisöllisyyden luoja. Tavallinen seurakuntalaisen kokee arjessaan kirkon merkityksen perinteisten kirkollisten juhlapäivien muodossa. Useimmille meille kirkon juhlapäivät tarjoavat tarpeellisia hengähdystaukoja työstä, kun juhlapäivät ovat vapaapäiviä.
Kirkko on vahvasti mukana seurakuntalaisen arjessa erityisesti joulun aikaan, jolloin kirkot täyttyvät joululauluja yhdessä laulavista seurakuntalaisista. Syntyy yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä. Joulun sanomaa kerrotaan kouluissa. Juhlapäiviin kuuluvat traditiot, kuten poisnukkuneiden haudalla käynti, kynttilöiden polttaminen ja kirkossa käynnit. Ne tuovat turvallisuuden tunnetta.
Rippileirit ovat menestys seurakuntien toiminnassa. Leirit ovat suosittuja teinien keskuudessa. Ne merkitsevät eräänlaista itsenäistymistä nuorten elämässä; ensimmäinen kerta kotoa poissa. Ne tuovat uusia ystäviä, syvällisiä keskusteluja ja nuorta ymmärtävien aikuisten läsnäoloa.
Kun monessa seurakunnassa on huolestuttu jäsenkadosta seurakunnasta, rippikoulun suosiota kannattaisi hyödyntää järjestämällä nuorille toimintaa myös rippikoulun jälkeen. Isoiskoulutuksen jälkeen yhteys seurakuntaan usein hiipuu.
Kirkkotilojen käyttöä pyritään monipuolistamaan useissa seurakunnissa muuttamalla osa kirkkosalista monitoimitilaksi. Niissä voidaan järjestää kerhoja ja kokoontumisia.
Mikaelinkirkon takaosaan ollaan suunnittelemassa kahvilatilaa, joka mahdollistaisi esimerkiksi keskustelut seurakuntalaisten ja pappien välillä kirkonmenojen jälkeen. Tämä suuntaus on osa seurakuntien matalankynnyksen toimintaa, jossa kirkko tuodaan lähemmäksi seurakuntalaisia.
Mikaelin seurakunnassa on modernia ja ennakkoluulotonta toimintaa matalan kynnyksen hengessä. Papit ovat ”baanalla”, kohtaavat seurakuntalaisia kahviloissa, pubeissa ja kaduilla. Työntekijät ja vapaa-ehtoiset tarjoilevat kahvia ja keskustelevat ostoskeskuksessa ja kävelykadulla. Tavoitteena on mennä ihmisten luo, eikä odottaa, että asukkaat tulevat kirkkoon tai seurakuntatiloihin, joihin monella kynnys on korkea.
Kohtaamisia tapahtuu myös Toivon torstain ruokakassijakeluissa, joita Mikaelin seurakunta järjestää Pansiossa ja seurakuntakodissa. Tällä toiminnalla on sosiaalinen tilaus erityisesti nykyaikana, jolloin yhä useampi kokee taloudellista ja henkistä ahdinkoa.
Kirkon auttamistyöllä on tärkeä merkitys yhteiskunnassa. Kun kaikki yhteiskunnan turvaverkot ovat kaatuneet, kun ihminen on täysin yksin, kirkko auttaa sekä taloudellisesti että henkisesti.
Kirkko tuo turvaa kriisien aikana. Suuronnettomuuksien jälkeen kirkot nopeasti järjestävät seurakuntalaisilleen henkistä kriisiapua. Kirkko on ihmisten tukena myös perhettä koskevissa kriiseissä.
Kirkon taloudellinen auttaminen on saattanut nykyisinä vaikeina aikoina. Mutta kirkon hengellinen tehtävä on ja pysyy tärkeimpänä; kirkko auttaa seurakuntalaisia ahdistuksen hetkillä, tuo turvaa, toivoa ja luottamusta meidän jokaisen arkeen.
Ulla-Maija Vierimaa
Turun kaupunginvaltuutettu, kok
Mikaelin seurakunnan jäsen
Kirkkovaltuutettu, Kirkkoneuvoston jäsen
Ulla-Maija Vierimaa 