Tekijä: mikaarvola

Kirkko koetaan usein etäiseksi, mutta kirkko on nykyaikana kuitenkin vahva yhteisöllisyyden luoja.  Tavallinen seurakuntalaisen kokee arjessaan kirkon merkityksen perinteisten kirkollisten juhlapäivien muodossa. Useimmille meille kirkon juhlapäivät tarjoavat tarpeellisia   hengähdystaukoja   työstä, kun juhlapäivät ovat vapaapäiviä.

Kirkko on vahvasti mukana seurakuntalaisen arjessa erityisesti joulun aikaan, jolloin kirkot täyttyvät joululauluja yhdessä laulavista seurakuntalaisista. Syntyy yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä. Joulun sanomaa kerrotaan kouluissa. Juhlapäiviin kuuluvat traditiot, kuten poisnukkuneiden haudalla käynti, kynttilöiden polttaminen ja kirkossa käynnit. Ne tuovat turvallisuuden tunnetta.

Rippileirit ovat menestys seurakuntien toiminnassa. Leirit ovat suosittuja teinien keskuudessa. Ne merkitsevät eräänlaista itsenäistymistä nuorten elämässä; ensimmäinen kerta kotoa poissa. Ne tuovat  uusia ystäviä, syvällisiä keskusteluja ja nuorta ymmärtävien aikuisten  läsnäoloa.

Kun monessa seurakunnassa on huolestuttu jäsenkadosta seurakunnasta, rippikoulun suosiota kannattaisi hyödyntää järjestämällä nuorille toimintaa myös rippikoulun jälkeen. Isoiskoulutuksen jälkeen yhteys seurakuntaan usein hiipuu.

Kirkkotilojen käyttöä pyritään monipuolistamaan useissa seurakunnissa muuttamalla osa kirkkosalista monitoimitilaksi. Niissä voidaan järjestää kerhoja ja kokoontumisia.  

Mikaelinkirkon takaosaan ollaan suunnittelemassa kahvilatilaa, joka mahdollistaisi esimerkiksi keskustelut seurakuntalaisten ja pappien välillä kirkonmenojen jälkeen. Tämä suuntaus on osa seurakuntien matalankynnyksen toimintaa, jossa kirkko tuodaan lähemmäksi seurakuntalaisia.

Mikaelin seurakunnassa on modernia ja ennakkoluulotonta toimintaa matalan kynnyksen hengessä. Papit ovat ”baanalla”, kohtaavat seurakuntalaisia kahviloissa, pubeissa ja kaduilla. Työntekijät ja vapaa-ehtoiset tarjoilevat kahvia ja keskustelevat ostoskeskuksessa ja kävelykadulla. Tavoitteena on mennä ihmisten luo, eikä odottaa, että asukkaat tulevat kirkkoon tai seurakuntatiloihin, joihin monella kynnys on korkea.

Kohtaamisia tapahtuu myös Toivon torstain ruokakassijakeluissa, joita Mikaelin seurakunta järjestää Pansiossa ja seurakuntakodissa. Tällä toiminnalla on sosiaalinen tilaus erityisesti nykyaikana, jolloin yhä useampi kokee taloudellista ja henkistä ahdinkoa.

Kirkon auttamistyöllä on tärkeä merkitys yhteiskunnassa. Kun kaikki yhteiskunnan turvaverkot ovat kaatuneet, kun ihminen on täysin yksin, kirkko auttaa sekä taloudellisesti että henkisesti.

Kirkko tuo turvaa kriisien aikana. Suuronnettomuuksien jälkeen kirkot nopeasti järjestävät seurakuntalaisilleen henkistä kriisiapua. Kirkko on ihmisten tukena myös perhettä koskevissa kriiseissä.

Kirkon taloudellinen auttaminen on saattanut nykyisinä vaikeina aikoina. Mutta kirkon hengellinen tehtävä on ja pysyy tärkeimpänä; kirkko auttaa seurakuntalaisia ahdistuksen hetkillä, tuo turvaa, toivoa ja luottamusta meidän jokaisen arkeen.

Ulla-Maija Vierimaa

Turun kaupunginvaltuutettu, kok
Mikaelin seurakunnan jäsen
Kirkkovaltuutettu, Kirkkoneuvoston jäsen

Turun Sanomien Mielipiteet-palstalla 7.1.2022 julkaistu kirjoitus

Aluevaalit ovat lähellä. Ennakkoäänestys alkaa jo 12.1. ja varsinainen äänestyspäivä on 23.1. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella valitaan aluevaltuustoon 79 aluevaltuutettua.

Omikron-muunnoksen nopea leviäminen ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston määräämät tiukat kokoontumisrajoitukset laittoivat aluevaaliehdokkaiden kampanjat uusiksi. Kun yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat kiellettyjä sekä sisätiloissa että ulkona, äänestäjien fyysiset kohtaamiset kohtaamiset käyvät mahdottomiksi.

Kampanjat käydäänkin entistä enemmän sosiaalisen median avulla. Vaalikampanjoiden kiriviikot käydään tietokoneen ääressä eikä äänestäjien kanssa keskustellen eri tilaisuuksissa. Viime kuntavaalien aikaan oli sama tilanne.

 Suuri joukko ikäihmisiä, jotka eivät omista tietokonetta eikä it-taitoja, jää valitettavasti ulkopuolelle. Mutta ovatko aluevaalit, jotka eivät juuri näytä kiinnostavan suurta yleisöä samaan tapaan kuin kuntavaalit, vaarassa jäädä etäisiksi? Nykytilanteessa median tulisi informoida joka päivä, mistä asioista aluevaaleista on kyse.

Suurista ja meitä jokaista koskettavista asioista on kyse. Vuonna 2023 aloittava Varsinais-Suomen hyvinvointialue on suuri kokonaisuus, Suomen 21:sta  hyvinvointialueesta toiseksi suurin. Uusimaa on suurempi.

Hyvinvointialueellamme työskentelee 20 700 sote-alan työntekijää. Turusta alueelle siirtyy työskentelemään 5000 työntekijää. Hyvinvointialueen budjetti tullee olemaan noin 2,2 miljardia, kun Turun kaupungin budjetti vuodelle 2022 on 1,18 miljardia.

Varsinais-Suomen 27 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalvelujen yhdistäminen samaan hyvinvointialueeseen tulee olemaan suuri työ. Esimerkiksi erilaisten potilastietojärjestelmien yhteen saattaminen on vaikeaa.

Tulevan aluevaltuutetun tehtävä vaatii suurien kokonaisuuksien hallintaa. Siksi on tärkeää, että aluevaltuustoon valikoituu mahdollisimman monta kokenutta ja asiantuntevaa kuntapäättäjää.

 Aluevaltuuston työ alkaa heti.  On päätettävä muun muassa organisaatiosta, lautakunnista, taloudesta. Ensimmäinen suuri päätös on hyvinvointialueen budjetti vuodelle 2023.  Sote-uudistuksen tarkoituksena on hyvinvointialueiden terveyserojen kaventaminen ja tasapuolinen sote-palvelujen tarjoaminen. Raskasta, uutta hallintoa ei pidä luoda, vaan aluetta tulee hallinnoida mahdollisimman kevyellä organisaatiolla. Palvelut tulee järjestää kustannustehokkaasti ja tasapuolisesti.

Vaikka valtio aluksi vastaa sote-alueiden kustannuksista, kulut loppujen lopuksi peritään alueen veronmaksajilta. Jäljelle jäävän kaupungin/ kunnan toimintaan ja kehittämiseen tulee varata riittävät resurssit. On tärkeätä kaupungin/ kunnan elinvoiman kannalta, että asukkaiden kokonaisverotus ei kasva.

Vaikka uuden hyvinvointialueen toiminnan alkuun saattaminen saattaa olla haastavaa, alueen asukkaat toivovat parempia palveluita. Turussa se tarkoittaa terveyskeskusjonojen lyhentämistä. Hoitoon pääsyn tulee olla nopeampaa. Otetaan yksityiset lääkäriasemat mukaan palvelun tarjoajiksi ja palveluseteli käyttöön. Ja kun asiakas saisi itse valita lääkärinsä ja muut sotepalvelut, olisi siinä parannusta nykytilanteeseen. Omalääkäri-systeemiä on toivottu takaisin.

Turussa, hyvin toimivaksi todetun, ikäihmisten terveyspalveluja parantavan ikäneuvolan tulee saada jatkaa ennalta ehkäisevää toimintaansa. Ikäihmisten turvallinen vanhuus kotona tulee taata tarjoamalla yksilöllisiä ja edullisia tukipalveluja.

Varsinais-Suomi tarvitsee yhteisöllisiä, välimuotoisen asumisen yksikköjä lisää väestön vanhetessa.

Koulujen tukipalveluja kuten kuraattorit, terveydenhoitajat psykologit ym, ei pidä keskittää, vaan niiden  tulee edelleen olla tarjolla oppilaiden omilla kouluilla.

Digitaalisia palveluja tulee hyödyntää siellä missä ne ovat tarkoituksenmukaisia, mutta ne eivät ole sovellu vanhuspalveluihin.

Yhteistyöllä ja positiivisella asenteella saadaan Varsinais-Suomen hyvinvointia alue käyntiin ja tarjoamaan asukkailleen laadukkaat terveys-ja sosiaali- sekä pelastuspalvelut

Ulla-Maija Vierimaa
Turun kaupunginvaltuutettu, kok
Maakuntavaltuutettu
Vanhusneuvoston jäsen

(https://svenska.yle.fi/a/7-10005785)

En omorganisering av vården av äldre med minnessjukdomar kunde öka tryggheten på äldreboenden. Det säger Åbopolitikern Ulla-Maija Vierimaa (Saml), ordförande för äldrerådet i Åbo. 

En klient dog och en annan skadades på tisdagskvällen i ett våldsdåd på Åbo stads äldreboende, Tranbackahemmet 2. Den misstänkta gärningspersonen är en klient på boendet. Polisen utreder fallet som två fall av grov misshandel och dödsvållande. 

– Jag blev naturligtvis mycket ledsen då jag hörde om fallet, säger Vierimaa. 

Enligt Vierimaa skulle det vara viktigt att personer som lider av en minnessjukdom och är våldsamma eller oberäkneliga skulle vårdas på en egen avdelning eller isoleras. Den avdelningen skulle behöva mer resurser och personal, säger Vierimaa. Hon betonar att det här är hennes åsikter och inte äldrerådets, i och med att äldrerådet inte ännu har hunnit behandla fallet. 

– Det finns seniorer på äldreboenden som är aggressiva och lider av svåra minnesstörningar. De här personerna kan vara oberäkneliga och skötare kan ha svårt att se det. Något borde göras åt systemet för att förhindra dessa våldsdåd, säger Vierimaa. 

De personer som får den här typen av attacker borde vårdas på egna avdelningar. De här enheterna kan också behöva fler vårdare, fortsätter Vierimaa. En lagändring gällande det här skulle vara på sin plats, anser hon. 

– De här personerna borde inte vårdas på vanliga äldreboenden. 

Äldrerådet har inte fått klagomål om Tranbackahemmet 2

Enligt Vierimaa brukar folk vända sig till äldrerådet exempelvis om missförhållanden på äldreboenden. Men hittills har ingen klagat på verksamheten på Tranbackahemmet 2, säger Vierimaa.

Två skötare var på plats på enheten då våldsdådet skedde. Det här fyller kraven vi har gällande vårdardimensioneringen. En annan fråga inom äldreomsorgen är resursbristen inom hemvården och det borde staden åtgärda, säger Vierimaa.

– Men när det gäller vården av aggressiva personer, så tycker jag att det borde grundas nya avdelningar för dem och med mer personal. 

Vad kan ni politiker göra? 

– Vi måste se till att våra äldreboenden är trygga. Naturligtvis borde vi också ge mera resurser till äldreomsorgen. 

(linkki kirjoitukseen Turun Sanomissa)

Turun vanhusneuvoston tehtävänä on paitsi järjestää informaatio- ja keskustelutilaisuuksia ikäihmisille toimia myös linkkinä senioreiden ja Turun päätöksenteon välillä. Otamme yhteyksiä virkamiehiin ja viemme tietoa ongelmista eteenpäin. Vanhusneuvoston jäseniin voidaan ottaa yhteyttä, kun halutaan parannusta ongelmiin.

Näin kuntavaalien alla on aiheellista pohtia, millainen on ikäystävällinen Turku. Lyhyesti sanottuna se on kaupunki, jossa eläkeläisten palvelut toimivat ja ikäihmisiä kuunnellaan heitä itseään koskevissa asioissa.

Usein ongelmat ovat viestinnässä. Seniorit eivät useinkaan tiedä palveluista, joihin he ovat oikeutettuja pelkästään siitä syystä, että palveluista tiedotetaan vain internetissä. Ikäihmiset tarvitsevat myös postitse ja paperilla tapahtuvaa informaatiota.

Tiedottamisen suhteen ihmiset eivät todellakaan ole yhdenvertaisia. Tähän tarvitaan muutosta.

Monet eivät tiedä, että esimerkiksi Kauppatorin Monitorissa, Kop-kolmiossa sijaitsee ikäihmisten keskitetty asiakaspalvelupiste, josta löytyy vastaus monenlaiseen kysymykseen. Siellä voi saada myös lomakkeiden täyttöapua. Jos vanhusneuvoston aloite toteutuu, sieltä löytyy tulevaisuudessa asumisneuvoja.

Olemme myös huomanneet, että seniorit eivät tiedä, että rollaattoria käyttävät voivat matkustaa maksutta Fölin busseissa ma–pe klo 9–13.

Kun pandemia hellittää, ATK-kursseja tulee järjestää keskitetysti ikäihmisille, jotka haluavat oppia tietokoneen käyttöä. Heille on annettava ohjausta myös tietokoneen hankinnassa.

Vanhusneuvosto päivystää kerran kuukaudessa, kuukauden toisena tiistaina (ei heinä- eikä elokuussa) Naantalin Aurinkoisen Kauppiaskadun kahvilan ulkopuolella Wiklundin valopihassa koronarajoituksin. Tervetuloa kyselemään ja keskustelemaan.

Pandemian aikana vanhusneuvosto on ollut yhteydessä sähköpostilla eläkeläisjärjestöihin ja järjestänyt webinaareja yleisölle. Kaupungin palveluista kulttuuripalveluihin ollaan tyytyväisiä; kirjasto toimii hyvin. Fölin busseihin ollaan myös tyytyväisiä. Kaupungin ikäihmisten liikuntaryhmät ovat suosittuja normaalioloissa.

Asia, joka tulee esiin toistuvasti, on ongelmat terveyskeskusten ajanvarauksessa. Keskitetty ajanvaraus puhelimella ei ole kaikilta osin toiminut siitä lähtien kun se otettiin käyttöön vajaa kaksi vuotta sitten. Jos on kiireellinen tarve, ajan yksityiselle lääkärille saa onneksi varatuksi vaikka samaksi päiväksi.

Monet kertovat, että luvattua takaisin soittoa terveyskeskuksen ajanvarauksesta ei tule. Tällainen ei ole turkulaisten yhdenvertaista palvelua. Terveystoimen resurssit on laitettava kuntoon ja keskitetystä ajanvarauksesta on luovuttava, kun se ei toimi.

Kaupungin järjestämällä kotihoidolla on ollut rekrytointiongelmia. Vajaalla henkilöstöllä työ käy raskaaksi. Henkilöstön vaihtuvuutta on liikaa.

Turun kaupunginhallitus perehtyi ongelmiin viime tammikuussa. Turun vanhusneuvosto seuraa parannustoimenpiteiden vaikuttavuutta tämän kevään ajan.

Asia voitaisiin ratkaista nostamalla lähihoitajien palkat vähintään samalle tasolle kuin naapurikunnissa, arvioimalla työn vaativuus uudelleen sekä kiinnittämällä enemmän huomiota kotihoidon työn organisointiin ja työntekijöiden työhyvinvointiin. Tämä vaatii mahdollisia rakennemuutoksia ja lisää resurssia toimialalle.

Tuleva sote-uudistus ylimääräisine hallintorakenteineen ei ainakaan paranna tilannetta. Kustannukset noussevat.

Ikäihmiset odottavat, että hyvin toimiva Ikäneuvola saa jatkaa toimintaansa pilottivuosien jälkeen. Neuvola kutsuu kaikki tänä vuonna 75 vuotta täyttävät maksuttomaan terveystarkastukseen. Samalla arvioidaan myös asiakkaan mahdollinen lääkitys ja hänelle annetaan ohjeita ravitsemukseen ja liikuntaan.

Ikäneuvola säästää terveystoimen kustannuksia, kun mahdolliset piilevät sairaudet saadaan hoitoon ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa.

Toinen asia, jonka edistymistä seniorit odottavat tulevilta päättäjiltä, on ns. välimuotoisten asumisyksiköiden toteuttaminen. Uusia asuntoalueita kaavoitettaessa on tärkeää sijoittaa yhteisöllisiä senioriasuntoja sisältävät korttelit puiston läheisyyteen. Näin mahdollistetaan vanhusten päivittäinen liikkuminen ja itsenäinen terveydestään huolehtiminen.

Kun tarvetta välimuotoiseen asumiseen on jo nyt, uusien yksiköiden rakentamista odotellessa, kaupunki voisi vuokrata yksityisistä palvelutaloista asuntoja, joihin voitaisiin järjestää asukkaille yksilölliset kevyet tukipalvelut.

Yksinäisyys oli ongelma ikäihmisten keskuudessa jo ennen pandemiaa. Koronarajoitukset ovat sulkeneet vanhukset koteihinsa. Vanhusneuvostossa olemme aistineet jonkinlaista lamaannusta ikääntyneiden keskuudessa.

On hyvä, että senioriyhdistykset ovat alkaneet järjestää ulkoilutapahtumia koronarajoituksin. Pandemian rajoitusten lieventämisiä odotellaan, jotta jälleen voidaan kokoontua ja tehdä yhteisiä matkoja.

ULLA-MAIJA VIERIMAA

Turun vanhusneuvoston puheenjohtaja

kaupunginvaltuutettu (kok)

kaupunginhallituksen jäsen

(Linkki kirjoitukseen Turun Sanomissa)

Turun vanhusneuvosto on eräs kunnallisista vaikuttajaryhmistä, joita ovat muun muassa myös nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Tärkein lakisääteinen tehtävämme on seurata vanhuspalvelulain toteutumista Turun kaupungin palveluissa.

Teemme kehittämisaloitteita, pidämme yhteyttä vanhuspalveluista vastaaviin virkamiehiin, teemme yhteistyötä vanhusjärjestöjen kanssa sekä järjestämme informaatio- ja keskustelutilaisuuksia turkulaisille senioreille.

Pandemia on lopettanut kaikki fyysiset tilaisuudet, mutta olemme siirtyneet pitämään Teams-kokouksia ja webinaareja. Jonkinlainen digiloikka on tapahtumassa ikäihmisten kohdalla, koska osallistujamäärät webinaareihin lisääntyvät koko ajan.

Vaikka vanhusneuvostolla on vain aloite-oikeus kaupungin päätöksenteossa, olemme onnistuneet vaikuttamaan vuosien saatossa aika moneen ikäihmisten elämää helpottavaan asiaan.

Pandemian mentyä ohi yli 65-vuotiaat seniorit pääsevät taas seniorirannekkeella edullisesti kaupungin uimahalleihin, kuntosaleille sekä museoihin ja gallerioihin (40 e/6 kk).

Talviliukkailla yli 70 vuotta täyttäneet seniorit ovat saaneet ilmaiset liukuesteet jalkineisiinsa jo useamman vuoden ajan. Kaupungissa ajavat ikäihmisille ja liikuntaesteisille tarkoitetut Fölin palvelulinjat. Fölin kaikissa busseissa rollaattoria käyttävät voivat matkustaa ilmaiseksi ma–pe klo 9–13 välillä. Ikäihmiset saavat palveluohjausta Kauppatorin monitorissa.

Uudistus, johon seniorit ovat todella tyytyväisiä ja kiittävät kaupungin päätöksentekijöitä, on seniorineuvola. Sen toiminta käynnistyi viime vuoden tammikuussa.

Tänä vuonna 75 vuotta täyttävät, siis koko ikäluokka kutsutaan ilmaiseen terveystarkastukseen ja laboratoriokokeisiin sekä heille annetaan terveysneuvontaa ja elintapaohjeita.

Neuvola on kokeilu, joka päättyy tämän vuoden lopussa, mutta toivomme todella, että se jatkuu ja mahdollisen sote-uudistuksen toteutuessa liittyy senioreiden kuntouttavan sotekeskuksen osaksi.

Viimeisin vanhusneuvoston ajama uudistus, joka on toteutumassa, on Turun kauppatorin toripaviljonkiin rakennettava ikäihmisille ja perheille tarkoitettu kahvila.

On valitettavasti myös asioita, jotka eivät ole vielä menneet maaliin: monista kaupunginvaltuutettujen ja vanhusneuvoston aloitteista huolimatta vanhusasiamiehen toimi ei ole toteutunut. Ilmeisesti odotetaan sote-uudistusta.

Peräti kaksi vanhusasiamiestä työskentelee Tampereella. Seniorivaltaisessa Turussa on tarvetta tällaiselle ikäihmisten asioita kokonaisvaltaisesti hoitavalle toimijalle.

Turun kaupunkistrategian mukaan ikäihmisten toivotaan asuvan toimintakykyisinä omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Eläkeläisjärjestöt ja -yhdistykset tekevät arvokasta työtä järjestämällä kotona asuville päivittäin vapaa-ajan aktiviteetteja, liikuntaa, kulttuuria, matkoja, atk- ja terveysneuvontaa, kielikerhoja ym.

Kun järjestöt näin voimallisesti vaikuttavat ikäihmisten hyvinvointiin, järjestöjen avustusten tulisi olla ajan tasalla.

Turun keskustasta puuttuu kohtuuhintainen, joustava kokoontumistila noin 500–1000 hengelle. Suurempia yleisötilaisuuksia senioriyhdistysten on vaikea järjestää, koska sopivia tiloja on vähän ja niissäkin kalliit vuokrat.

Vanhusneuvoston tämän vuoden toiminnan painopisteet ovat ikäihmisten asuminen ja yksinäisyys. Seuraamme myös Turun kodinhoidon tilannetta.

Kun seniorin suorituskyky heikkenee, muisti huononee ja liikkuminen on vaikeaa, kotona itsenäisesti asuminen käy hankalaksi. Tällöin tarvitaan ns. turvallista välimuotoista asumista. Se on itsenäisen kotona asumisen ja laitoshoidon välimuoto. Esimerkiksi talo, jossa asuisi kaikenikäisiä ihmisiä, olisi yhteisiä tiloja, terasseja, viihtyisiä pihoja. Tällaisessa talossa ei asuisi yksinäisiä ihmisiä.

Senioriasunnot voisivat sijaita lähellä toisiaan, jotta kotihoidon palvelut olisi helppo tuoda. Senioreista huolehtisi jonkinlainen koordinaattori, jolta ikäihmiset saisivat apua ja ohjausta tarvittaessa. Välimuotoinen asumiskonsepti tarjoaa turvallista itsenäistä asumista.

Välimuotoisten asumisyksikköjen rakentaminen vie aikaa, mutta tarvetta on jo tällä hetkellä. Kaupunki voisi vuokrata yksityisistä palvelutaloista asuntoja, joihin tarjottaisiin tällaiset kevyemmät palvelut.

Vanhusneuvosto ehdottaa, että kaupunki palkkaisi hyvinvointikoordinaattorin hoitamaan järjestöjen ja kaupungin yhteistyötä. Yhdistysten vapaaehtoiset ovat suuri, arvokas voimavara, jota voitaisiin paremmin hyödyntää. Esimerkiksi kotona yksin asuville hänvälittäisi kattavasti eläkeläisyhdistyksistä vapaaehtoisen ulkoiluttamaan ikäihmistä säännöllisesti.

Kauppatorin Monitoriin olemme tekemässä aloitetta, jonka mukaan Monitorissa työskentelisi myös ikäihmisten asumisneuvoja, joka ottaisi asiakkaita vastaan ikäihmisten palveluohjauspisteessä.

Ovatko ikäihmiset voimavara? Kyllä, mitä suurimmassa määrin; hyväkuntoisina Turun hyvien ennaltaehkäisevien palveluiden ansiosta he hoitavat lapsenlapsiaan ja ovat nuorten perheiden tukena. He käyttävät palveluja ja pitävät siten palveluyrityksiä pystyssä. Aktiivisina he edistävät kaupungin kulttuuripalveluita.

Ovatko seniorit muutosvoima? Tarvittaessa kyllä. Lähes 40 prosenttia Turun asukkaista, noin 40 000 on yli 65-vuotiaita. He voivat halutessaan olla muutosvoima, jos heidän äänensä pääsee kuuluviin.

Tänään tiistaina 30.3. klo 13 eläkeläiset esittävät kysymyksiä Turun kaupunginvaltuuston puolueryhmien puheenjohtajille Turun vanhusneuvoston järjestämässä kuntavaalipaneelissa. Moderaattorina toimii työelämäprofessori Riitta Monto. Tilaisuus järjestetään Teamsin avulla. Linkin voi ladata Turun vanhusneuvoston nettisivulta http://www.Turku.fi/vanhusneuvosto.

ULLA-MAIJA VIERIMAA

vanhusneuvoston puheenjohtaja

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen (kok)