Sote-asiat ovat ajankohtaisia juuri nyt (TS 7.1.2022)

Turun Sanomien Mielipiteet-palstalla 7.1.2022 julkaistu kirjoitus

Aluevaalit ovat lähellä. Ennakkoäänestys alkaa jo 12.1. ja varsinainen äänestyspäivä on 23.1. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella valitaan aluevaltuustoon 79 aluevaltuutettua.

Omikron-muunnoksen nopea leviäminen ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston määräämät tiukat kokoontumisrajoitukset laittoivat aluevaaliehdokkaiden kampanjat uusiksi. Kun yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat kiellettyjä sekä sisätiloissa että ulkona, äänestäjien fyysiset kohtaamiset kohtaamiset käyvät mahdottomiksi.

Kampanjat käydäänkin entistä enemmän sosiaalisen median avulla. Vaalikampanjoiden kiriviikot käydään tietokoneen ääressä eikä äänestäjien kanssa keskustellen eri tilaisuuksissa. Viime kuntavaalien aikaan oli sama tilanne.

 Suuri joukko ikäihmisiä, jotka eivät omista tietokonetta eikä it-taitoja, jää valitettavasti ulkopuolelle. Mutta ovatko aluevaalit, jotka eivät juuri näytä kiinnostavan suurta yleisöä samaan tapaan kuin kuntavaalit, vaarassa jäädä etäisiksi? Nykytilanteessa median tulisi informoida joka päivä, mistä asioista aluevaaleista on kyse.

Suurista ja meitä jokaista koskettavista asioista on kyse. Vuonna 2023 aloittava Varsinais-Suomen hyvinvointialue on suuri kokonaisuus, Suomen 21:sta  hyvinvointialueesta toiseksi suurin. Uusimaa on suurempi.

Hyvinvointialueellamme työskentelee 20 700 sote-alan työntekijää. Turusta alueelle siirtyy työskentelemään 5000 työntekijää. Hyvinvointialueen budjetti tullee olemaan noin 2,2 miljardia, kun Turun kaupungin budjetti vuodelle 2022 on 1,18 miljardia.

Varsinais-Suomen 27 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalvelujen yhdistäminen samaan hyvinvointialueeseen tulee olemaan suuri työ. Esimerkiksi erilaisten potilastietojärjestelmien yhteen saattaminen on vaikeaa.

Tulevan aluevaltuutetun tehtävä vaatii suurien kokonaisuuksien hallintaa. Siksi on tärkeää, että aluevaltuustoon valikoituu mahdollisimman monta kokenutta ja asiantuntevaa kuntapäättäjää.

 Aluevaltuuston työ alkaa heti.  On päätettävä muun muassa organisaatiosta, lautakunnista, taloudesta. Ensimmäinen suuri päätös on hyvinvointialueen budjetti vuodelle 2023.  Sote-uudistuksen tarkoituksena on hyvinvointialueiden terveyserojen kaventaminen ja tasapuolinen sote-palvelujen tarjoaminen. Raskasta, uutta hallintoa ei pidä luoda, vaan aluetta tulee hallinnoida mahdollisimman kevyellä organisaatiolla. Palvelut tulee järjestää kustannustehokkaasti ja tasapuolisesti.

Vaikka valtio aluksi vastaa sote-alueiden kustannuksista, kulut loppujen lopuksi peritään alueen veronmaksajilta. Jäljelle jäävän kaupungin/ kunnan toimintaan ja kehittämiseen tulee varata riittävät resurssit. On tärkeätä kaupungin/ kunnan elinvoiman kannalta, että asukkaiden kokonaisverotus ei kasva.

Vaikka uuden hyvinvointialueen toiminnan alkuun saattaminen saattaa olla haastavaa, alueen asukkaat toivovat parempia palveluita. Turussa se tarkoittaa terveyskeskusjonojen lyhentämistä. Hoitoon pääsyn tulee olla nopeampaa. Otetaan yksityiset lääkäriasemat mukaan palvelun tarjoajiksi ja palveluseteli käyttöön. Ja kun asiakas saisi itse valita lääkärinsä ja muut sotepalvelut, olisi siinä parannusta nykytilanteeseen. Omalääkäri-systeemiä on toivottu takaisin.

Turussa, hyvin toimivaksi todetun, ikäihmisten terveyspalveluja parantavan ikäneuvolan tulee saada jatkaa ennalta ehkäisevää toimintaansa. Ikäihmisten turvallinen vanhuus kotona tulee taata tarjoamalla yksilöllisiä ja edullisia tukipalveluja.

Varsinais-Suomi tarvitsee yhteisöllisiä, välimuotoisen asumisen yksikköjä lisää väestön vanhetessa.

Koulujen tukipalveluja kuten kuraattorit, terveydenhoitajat psykologit ym, ei pidä keskittää, vaan niiden  tulee edelleen olla tarjolla oppilaiden omilla kouluilla.

Digitaalisia palveluja tulee hyödyntää siellä missä ne ovat tarkoituksenmukaisia, mutta ne eivät ole sovellu vanhuspalveluihin.

Yhteistyöllä ja positiivisella asenteella saadaan Varsinais-Suomen hyvinvointia alue käyntiin ja tarjoamaan asukkailleen laadukkaat terveys-ja sosiaali- sekä pelastuspalvelut

Ulla-Maija Vierimaa
Turun kaupunginvaltuutettu, kok
Maakuntavaltuutettu
Vanhusneuvoston jäsen

Viesti äänestäjilleni

Hyvä äänestäjä,

olen useamman kauden Turun kaupunginvaltuutettu ja tällä hetkellä myös kaupunkiympäristölautakunnan jäsen.  Olen vanhusneuvoston jäsen, 2 kautta olen ollut myös puheenjohtajana. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntemukseni kasvoi viime kaudella Turun sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Olen Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu. 

Olen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen.

Kuulun Mikaelin seurakuntaneuvostoon.

Olen naimisissa, ja asumme omakotitalossa Kähärissä, Turussa.  Olen kolmen aikuisen lapsen äiti ja kuuden lapsenlapsen isoäiti.

Harrastan lukemista, liikuntaa, purjehtimista, laskettelua ja golfia. Vapaa-aikani kuluu myös järjestötyössä. 

Politiikka on työtäni, se vie suuren osan aikaani.  Nautin siitä, että eläkeläisenä minulla on aikaa perehtyä käsiteltäviin asioihin perusteellisesti, soittaa asioita valmisteleville virkamiehille ja kysyä perusteluja ja ehdottaa muutoksia. Vaikuttamiseni on aivan eri tasolla verrattuna aikaan, jolloin olin vielä työelämässä. Kokemuksestani on hyötyä koko kokoomusryhmälle, kun osaan sanoa, mikä asia toimii ja mikä ei.

Samaa työskentelytapaa aion soveltaa myös Varsinais-Suomen aluevaltuuston työhön. 

Vuonna 2023 aloittava Varsinais-Suomen hyvinvointialue on suuri kokonaisuus. Siinä työskentelee 20 700 sote-alan työntekijää. Turusta alueelle siirtyy 5000 työntekijää. Alueella asuu vähän alle 500 000 asukasta.  Hyvinvointialueen budjetti vuonna 2023 tullee olemaan noin  2, 2 miljardia, kun Turun kaupungin budjetti vuodelle 2022 on 1,18 miljardia.

 Varsinais-Suomen 27 kunnan sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastuspalvelujen yhdistäminen samaan hyvinvointialueeseen tulee olemaan suuri työ. Se vaatii isojen kokonaisuuksien hallintaa ja ennen kaikkea kokemusta, jota minulla on usean kauden Turun kaupunginvaltuutettuna.  Varsinais-Suomen 79 jäsenen aluevaltuusto tarvitsee kokeneita päättäjiä. 

Asiantuntemukseni kasvoi sosiaali- ja terveyslautakunnassa ollessani. Aluevaltuustossa aion vaikuttaa seuraaviin asioihin:

  • Jokaiselle varsinais-suomalaiselle on taattava oikeus nopeaan hoitoon pääsyyn. Keskitetyn ajanvarauksen tulee toimia paremmin. Sotekeskusjonoja ei synny, kun  rekrytoidaan  lisää lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Varsinais-Suomen hyvinvointialueesta pitää tehdä houkutteleva työpaikka, jossa on riittävä palkkaus, hyvä johto ja jossa sote-henkilöstön  työhyvinvointiin panostetaan. 
  • Palvelusetelin käyttöä lisätään. Asiakkaan tulee saada itse valita lääkärinsä.        Omalääkäri-systeemi tulee ottaa jälleen käyttöön. Yksityisnen sektori tulee ottaa mukaan palvelujen tarjoamiseen, kuten esimerkiksi  sotekeskusjonojen poistamiseen.
  • Järjestöjä ja järjestöjen vapaaehtoisia tulee hyödyntää, esimerkiksi kotona yksin asuvien vanhusten ulkoiluttajiksi. Tämä tarvitsee alueen kymmenien eri yhdistysten yhteistyötä, jota edistää hyvinvointialueen palkkaama järjestökoordinaattori.
  • Vanhusten kotihoidon työntekijöiden rekrytointia tulee parantaa. Palkkaus ja työolot ovat avainsana. 
  • Hyvien käytänteiden tulee saada jatkua: Turussa toimivan ikäihmisten terveyspalveluja parantavan ikäneuvolan toiminnan tulee saada jatkua palvellen koko Varsinais-Suomea. Siinä koko ikäluokka, 75-vuotiaat kutsutaan terveystarkastukseen ja laboratoriokokeisiin ja samassa yhteydessä annetaan kokonaisvaltaista hyvinvointineuvontaa. Ikäneuvola on erinomaista ennaltaehkäisevää toimintaa, joka säästää tulevia terveyskustannuksia.   
  • Ikäihmisten turvallinen vanhuus kotona tulee taata tarjoamalle yksilöllisiä ja edullisia tukipalveluja.
  • Lähellä palveluja sijaitsevia, kodinomaisia ja yhteisöllisiä  senioriasuntoja tulee rakentaa, jotta niitä on tarjolla kun nyt kotona asuvat vanhukset eivät kykene asumaan itsenäisesti. 
  • Vanhusasiamiehen toimi on perustettava, ja nykyisen Turussa sijaisevan Kop-kolmiossa  ikäihmisten palveluohjauksen tulee saada jatkua. 
  • Koulujen tukipalvelujen  (kuraattorit, terveydenhoitajat, psykologit ym )tulee saada jatkaa toimintaansa oppilaisen omilla kouluilla.  
  • Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tulee tarjota lähipalveluina tai digitaalisina. Kyse 
  • Digitaalisia palveluja tulee käyttää siellä missä ne ovat tarkoituksenmukaisia, ei vanhuspalveluissa. 

Uudistuksen perimmäisenä tarkoituksena on hyvinvointialueiden terveyserojen kaventaminen ja tasapuolinen sote-palvelujen tarjoaminen.

Raskasta, uutta  hallintotoa ei pidä kuitenkaan luoda, vaan aluetta tulee hallinoida mahdollisimman kevyellä organisaatiolla .

Palvelut tulee järjestää kustannustehokkaasti ja tasapuolisesti. Vaikka valtio vastaa aluksi sote-alueiden kustannuksista, kulut loppujen lopuksi peritään alueen veronmaksajilta. Jäjelle jäävän kaupungin/kunnan kehittämiseen tulee varata riittävästi resursseja. 

Asukkaiden kokonaisverotus ei saa kasvaa. 

Silti laadukkaat ja oikeudenmukaiset hyvinvointipalvelut koko Varsinais-Suomeen. Tavoitteiden yhteensovittaminen ei ole helppoa, siksi tarvitaan asiantuntemusta ja kokemusta. 

Anna äänesi asiantuntemukselle ja kokemukselle  numero 732.

Ulla-Maija Vierimaa

Turun kaupunginvaltuutettu
Maakuntavaltuutettu
Vanhusneuvoston jäsen 

aloite: Turun keskusta-alueen valaistus

Turun kaupunginvaltuusto

Pyydän kunnioittaen, että Turun kaupunginvaltuusto ryhtyy toimenpiteisiin Turun keskusta-alueen valaistuksen parantamiseksi.  Katuvalot esimerkiksi Kauppiaskadulla ja Humalistonkadulla sijaitsevat ajotien keskellä, jolloin jalkakäytävät syyspimeällä jäävät pimeiksi. Ehdotan, että katulamput sijoitetaan jalkakäytävien reunoille, jolloin ne valaisevat jalankulkijoiden liikkumista, ja tuovat turvallisuutta keskustan alueelle. 

Turussa, 11.6.2021

Ulla-Maija Vierimaa ( KOK) 

Kannattajat  ( 5 kpl)

Valkonen Ville (KOK)

Karjalainen Riitta (KESK)

Achrèn Ulla (RKP)

Völund-Wallenius Terhi (RKP)

Beqiri Sadri (KOK)

aloite: Turun kaupungin kotihoidon tilanne

Valtuutettu Ulla-Maija Vierimaa ym. aloite: Turun kaupungin kotihoidon tilanne

Valtuustoaloite Pyydän kunnioittaen, että Turun kaupunginvaltuusto ryhtyy toimenpiteisiin Turun kaupungin kotihoidon hoitajapulan ja hoitajavaihtuvuuden parantamiseksi. Rekrytointiongelmien poistamiseksi lähihoitajien palkkaus tulee saattaa naapurikuntien lähihoitajien palkkauksen tasolle. Tämä tulee ottaa huomioon ensi vuoden toimialan budjetissa. Koska kotihoidon asiakkaat ovat joillakin alueilla huonokuntoisia ja vaativat paljon hoitoa, tämä tulee ottaa huomioon kotihoitajien työn määrässä. Työn kuormittavuutta pitää vähentää palkkaamalla riittävä määrä hoitajia. Tällöin sairauspoissaolo vähenevät. Työn johtamiseen tulee kiinnittää huomiota, jolloin Turun imago työnantajana mahdollisesti paranee erityisesti nuorten työntekijöiden keskuudessa.

Työhyvinvointia tulee parantaa tyky-rannekkeiden, kulttuurikorttien ja työhyvinvointikyselyjen avulla. Työntekijää on mahdollisuuksien mukaan kuunneltava hänen työaikojaan suunniteltaessa. Työharjoittelijoiden ohjaamiseen ja työssään viihtymiseen on panostettava, jotta he jäisivät Turkuun valmistuttuaan. Suurelta osin Turun kaupungin kotihoito on laadukasta, ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Mutta työntekijöiden vaihtuvuus ja osittainen puute vaikuttaa ajan oloon siihen, että nykyiset työntekijät uupuvat.

TURUSSA huhtikuun 19. päivänä 2021

Ulla-Maija Vierimaa

Kaupunginvaltuutettu,kok

Vierimaa Ulla-Maija (KOK)
Kannattajat (5 kpl)
Rantanen Laura (VIHR)
Aaltonen Niko (KOK)
Auvinen Jaana (JA)
Karjalainen Riitta (KESK)
Mustonen Hannele (KOK)

aloite: Rokotusbussin hankkiminen Turkuun

Pyydän kunnioittaen, että Turun kaupunginvaltuusto ryhtyy toimenpiteisiin Koronavirusrokotuspaikan sijainnin parantamiseksi.

Messukeskus sopii rokotuspaikaksi erinomaisesti suurimmalle osalla turkulaisia.

Se toimii tehokkaasti massarokotuspaikkana.

Mutta ikäihmiset, joiden on vaikea käyttää busseja ja joilla ei ole sukulaisia tai tuttavia kuljettamassa henkilöautoillaan Messukeskukseen, saattavat jopa jäädä rokotusten ulkopuolelle.

Ehdotan, että Turun terveystoimi hankkii Punkkibussin tapaisen rokotusbussin, joka voisi ottaa vastaan asiakkaita Turun keskustassa, esimerkiksi Kauppatorin läheisyydessä aamupäivän ja kiertelisi aikataulun mukaan lähiöissä iltapäivällä.

Tällöin iäkkäät ja liikuntaesteiset nuoremmat henkilöt saisivat rokotuksen ajoissa.

Turussa, tammikuun 25 päivänä

Ulla-Maija Vierimaa

Kaupunginvaltuutettu, kok

aloite: Vanhusasiamiehen viran perustaminen Turkuun

Turun kaupungin vanhusneuvosto on useassa kokouksessa keskustellut, miten vanhoille turkulaisille tarkoitetut monipuoliset palvelut ja auttamisen keinot olisivat nykyistä paremmin saatavissa ja tavoitettavissa. Tällä hetkellä vanhuspalveluja tuottavat kaupungin monet hallinnonalat, suurimpana luonnollisesti sosiaali- ja terveystoimi. Näiden lisäksi kaupungissa toimii kymmenittäin järjestöjä ja yhdistyksiä, joilla on palveluvalikoimissaan vanhusten auttamiseen ja jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tärkeitä toimia. Vanhusten on lähes mahdotonta saada kokonaiskäsitystä käytettävissä olevista palveluista ja tukitoimista. Turun vanhusneuvoston mielestä asiaa pitää kehitellä vanhuspalvelulain mukaisesti asiakaslähtöisesti kaupunkilaisten tarpeista lähtien.

Turun vanhusneuvosto on selvitellyt muiden kuntien tapoja huolehtia vanhuspalvelulain toteuttamisesta ja ikäihmisten palvelujen saannin varmistamisesta. Turun kannalta vastaavin vertailukaupunki on Tampere. Siellä kyseistä tehtäväkokonaisuutta hoitaa kaksi vanhusasiamiestä ja heidän lisäkseen palvelukoordinaattori. Turussa vastaavia tehtäviä hoitavia henkilöitä ei ole.

Keräämiensä selvitysten perusteella Turun vanhusneuvosto esittää, että Turussa edettäisiin taloudellisen mahdollisuudet huomioiden asteittain.  Vanhusneuvosto ehdottaa, että Turkuun perustetaan ensimmäiseksi vanhusasiamiehen tehtäväkokonaisuus.

Vanhusasiamiehen tulisi olla henkilö, johon voi ottaa yhteyttä kaikissa ikäihmisten palveluja koskevissa kysymyksissä ja joka pystyy ohjaamaan asiakas oikean tahon puoleen.

Vanhusasiamiehen tulee kuunnella kuntalaisten huolia, ottaa vastaan palautteita ja järjestää neuvotteluita ratkaisujen löytymiseksi ongelmatilanteissa. Vanhusasiamiehen tulee seurata yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja perusoikeuksien toteutumista sekä tiedottaa ja raportoida esille tulevista asioista ja kehittämiskohteista.

Vanhusasiamiehen käytännön tehtäviä olisivat mm:

Asiakaspalautteiden vastaanotto ja palautteiden vastaanotto, asiakastapaamiset ajanvarauksella Palvelutorilla tai vastaavissa paikoissa. Tehtäviin tulisi kuulua myös sovittelutyö ongelmatilanteissa. Ikäihmisten palveluista, etuuksista ja oikeuksista tiedottaminen sekä laadunvalvonta palveluja koskevissa asioissa yhdessä muiden työntekijöiden kanssa tulisi olla osa vanhusasiamiehen tärkeätä tehtäväkokonaisuutta. Erilaisten esitteiden ja oppaiden laadinta, samoin kuin yhteistyö yhdistysten ja palveluntuottajien kanssa on tärkeätä tiedon jakamisen ja  saannin kannalta.

Vanhusasiamiehen tulee olla vanhusneuvoston tukihenkilö ja hänen tulee raportoida toiminnastaan säännöllisesti vanhusneuvostolle.

Vanhusasiamiestoiminta ei saa korvata potilasasiamiehen tai sosiaaliasiamiehen tehtäviä. Vanhusasiamiehen ei myöskään tule käsitellä oikeudellisia asioita.

Turun kaupungin vanhusneuvosto esittää edellisiin periaatteisiin vedoten, että Turkuun perustetaan vanhusasiamiehen tehtäväkokonaisuus. Turun kaupungin taloudelliset mahdollisuudet huomioon ottaen vanhusneuvosto ehdottaa, että tehtävä voisi olla seudullinen.

aloite: Eläkeläisyhdistysten avustuskäytännön selkiyttäminen

Pyydän kunnioittaen, että Turun kaupunginvaltuusto ryhtyy toimenpiteisiin eläkeläisyhdistysten avustuskäytännön selkiyttämiseksi. Informaatiota tulee jakaa tasapuolisesti yhdistyksille erilaisten avustusten hakumahdollisuuksista myös muuten kuin kaupungin nettisivuilla. Avustuskäytäntöjen selkiyttämisessä voitaisiin hyödyntää ns. Kuopion mallia. Yhdistysten toiminnan vaikuttavuuteen tulee luoda selkeät
mittarit.

Avustuskäytäntö tulee luoda sellaiseksi, että siitä hyötyy tasapuolisesti mahdollisimman monet erikokoiset yhdistykset. Kaupungin hyvinvointikoordinaattori voisi tehdä yhteistyötä eläkeläisyhdistysten kanssa, ja informoida näitä
avustuksista ja myös muista ikäihmisiä ja yhdistyksiä koskevista asioista. Eläkeläisyhdistykset tekevät arvokasta työtä eläkeläisten elämän laadun parantamiseksi.

Yhdistysten toimintaedellytykset tulee turvata. Turun vanhusneuvosto on mielellään mukana tarkoituksenmukaisten käytäntöjen luomisessa.

Turussa, marraskuun 16. päivänä 2020

Ulla-Maija Vierimaa
Turun kaupunginvaltuutettu (kok)

Vierimaa Ulla-Maija (KOK)
Kannattajat (4 kpl)
Takatalo Janika (KOK)
Sirén Saara-Sofia (KOK)
Beqiri Sadri (KOK)
Laakso Ville (KOK

aloite: Turun palvelulinjojen kaluston vaihtaminen

Pyydän kunnioittaen, että Turun kaupunginvaltuusto ryhtyy toimenpiteisiin kaupungin kolmen palvelulinjan bussien vaihtamiseksi täysin esteettömäksi palveluliikenteeseen rakennetuksi MP-tyypin linja-autoiksi.

Nykyiset M-tyypin linja-autot eivät sovellu iäkkäille ja liikunta-rajoitteisille. Vaikka ne ovat matalalattiaisia, niissä on portaita ja kapeat käytävät sekä rollaattoreille vähemmän tilaa.

MP-tyypin bussit tulee ottaa käyttöön myös tulevan runkolinjauudistuksen valmistuttua.

Turussa on yli 38 000 yli 65-vuotiasta senioria. Huonosti liikkuvien määrä lisääntyy. Keskustassa asioilla käyminen on monelle ikä-ihmiselle tarpeellista virkistystä. Se on samalla heidän henkisen ja fyysisen toimintakykynsä ylläpitoa. Kaikillaikäihmisillä ei ole varaa eikä halua muuttaa lähiöistä keskustan
palvelujen lähelle.

Nykyisten päätösten mukaan ikäihmisten tulee asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Laitoshoito tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Vanhusten toimintakyvyn menetys heidän passivoiduttuaan koteihinsa tulee maksamaan huomattavana terveyden huoltokulujen kohoamisena. Palvelulinjat ovat tärkeitä juuri
huonokuntoisimpien kotona asuvien ikäihmisten elämän laadun parantamiseksi.

Mikäli MP-tyypin linja-autot todetaan mahdottomiksi vaihtaa kaikille kolmelle
palvelulinjalle kilpailutusten ollessa kesken, tulee yhden suosituimman linjan
tavallinen bussi vaihtaa MP-tyypin bussiksi. Ikäihmisten palvelujen laatua ei
pidä huonontaa. Vanhukset ovat pitkillä työurillaan etukäteen maksaneet nyt
heille kuuluvat palvelut.

Turussa, 24.8.2020
Ulla-Maija Vierimaa

Turun kaupunginvaltuutettu kok
Kaupunginhallituksen jäsen
Vanhusneuvoston pj.

Äldrerådets ordförande: ”Aggressiva personer med minnessjukdomar borde vårdas på egna avdelningar”

(https://svenska.yle.fi/a/7-10005785)

En omorganisering av vården av äldre med minnessjukdomar kunde öka tryggheten på äldreboenden. Det säger Åbopolitikern Ulla-Maija Vierimaa (Saml), ordförande för äldrerådet i Åbo. 

En klient dog och en annan skadades på tisdagskvällen i ett våldsdåd på Åbo stads äldreboende, Tranbackahemmet 2. Den misstänkta gärningspersonen är en klient på boendet. Polisen utreder fallet som två fall av grov misshandel och dödsvållande. 

– Jag blev naturligtvis mycket ledsen då jag hörde om fallet, säger Vierimaa. 

Enligt Vierimaa skulle det vara viktigt att personer som lider av en minnessjukdom och är våldsamma eller oberäkneliga skulle vårdas på en egen avdelning eller isoleras. Den avdelningen skulle behöva mer resurser och personal, säger Vierimaa. Hon betonar att det här är hennes åsikter och inte äldrerådets, i och med att äldrerådet inte ännu har hunnit behandla fallet. 

– Det finns seniorer på äldreboenden som är aggressiva och lider av svåra minnesstörningar. De här personerna kan vara oberäkneliga och skötare kan ha svårt att se det. Något borde göras åt systemet för att förhindra dessa våldsdåd, säger Vierimaa. 

De personer som får den här typen av attacker borde vårdas på egna avdelningar. De här enheterna kan också behöva fler vårdare, fortsätter Vierimaa. En lagändring gällande det här skulle vara på sin plats, anser hon. 

– De här personerna borde inte vårdas på vanliga äldreboenden. 

Äldrerådet har inte fått klagomål om Tranbackahemmet 2

Enligt Vierimaa brukar folk vända sig till äldrerådet exempelvis om missförhållanden på äldreboenden. Men hittills har ingen klagat på verksamheten på Tranbackahemmet 2, säger Vierimaa.

Två skötare var på plats på enheten då våldsdådet skedde. Det här fyller kraven vi har gällande vårdardimensioneringen. En annan fråga inom äldreomsorgen är resursbristen inom hemvården och det borde staden åtgärda, säger Vierimaa.

– Men när det gäller vården av aggressiva personer, så tycker jag att det borde grundas nya avdelningar för dem och med mer personal. 

Vad kan ni politiker göra? 

– Vi måste se till att våra äldreboenden är trygga. Naturligtvis borde vi också ge mera resurser till äldreomsorgen.