Kirje kaupungille veteraanirahojen käytöstä 2017

Turun kaupungin vanhusneuvosto kiinnittää Turun kaupunginhallituksen huomion siihen, että valtion tulo- ja menoarvioon on tulossa huomattava lisämääräraha sotiemme veteraanien kotipalveluihin. Tämän vuoden määräraha on 10 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle on tulossa 20 miljoonaa euroa lisää, eli käytettävissä on ensi vuonna 30 miljoonaa euroa veteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin.  Turunkin osalta se merkitsee, että kaupunki saa käyttöönsä suunnilleen kolminkertaisen valtion määrärahan sotaveteraanien toimintakykyä ylläpitäviin ja kotona asumista auttaviin palveluihin.

Vanhusneuvosto toteaa, ettei näitä veteraanien tarvitsemia varoja saada käytettyä nyt käytössä olevalla veteraanien tai heidän omaistensa aktiivisuuteen perustuvalla tavalla. Tarvitaan uudenlaista tapaa kartoittaa veteraanien asumisolosuhteet ja saada selville heidän todelliset avuntarpeensa.  Tämä onnistuu vanhusneuvoston mielestä tekemällä sotiemme veteraaneille vanhuspalvelulain mukaiset palvelusuunnitelmat. Tähän pitäisi valmistautua nopeasti, jotta palvelut saadaan käyttöön heti ensi vuoden alussa.

Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niihin veteraaneihin, jotka eivät toimintakykynsä heiketessä voi itse hakeutua palvelujen käyttäjiksi.

Asia onnistuu varmasti, jos koko veteraanien kodeissa asioiva työntekijäjoukko saadaan tähän palvelutarpeen arviointiin mukaan veteraanineuvoja Marianne Östermanin tueksi.

Turun sotaveteraaniyhdistys ry ja  Turun sotaveteraanien tuki- ja Perinneyhdistys ry ovat ilmoittaneet olevansa mielellään yhteistoiminnassa kaupungin kanssa, jota kaikki veteraanit löydetään ja heidän palvelutarpeensa selvitetään.

Terveyskioskialoite

Aloite Turun kaupunginvaltuustolle

Pyydän kunnioittaen, että Turun kaupunginvaltuusto ryhtyy toimenpiteisiin  terveyskioskin/vanhusneuvolan perustamiseksi Turun kauppatorin läheisyyteen.  Kaupunki oli etsimässä terveyskioskille/vanhusneuvolalle sijaintipaikkaa pari vuotta sitten, mutta paikan hankkimisessa ei onnistuttu. Pyytäisin, että hankkimiseen ryhdyttäisiin uudestaan, sillä kioskin tarve lisääntyy vanhusväestön lukumäärän kasvaessa.

Terveyskioskiin /vanhusneuvolaan tulee sijoittaa paitsi Poijun palvelutorin kaltainen vanhusten neuvontatoiminta, myös matalankynnyksen terveysohjaus, verenpainemittaukset ym. terveysmittaukset. Sairaanhoitaja olisi aina paikalla ja ajoittain myös geriatri.Vanhusneuvolan yhteydessä olisi kahvila , jota kolmas sektori, esim seurakunta tai  Martat voisivat hoitaa ja ylläpitää.

Vanhusneuvola on tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa, johon sijoitetut varat tulevat takaisinikäihmisten parantuneena fyysisenä ja psyykkisenä terveytenä.  Toiminta vähentää terveyskeskusten jonoja ja edistää ikäihmisten asumista  kotona kauemmin. Laitospaikkaan siirtyminen saattaa myöhentyä.

Turussa 1.6.2015

Ulla-Maija Vierimaa
Turun kaupunginvaltuutettu, kok

Aloite peruskoulun opetuksen ryhmäkokojen kohtuullistamisesta ja erityisopetuksen resursseista

Pyydän kunnioittaen, että Turun kaupunginvaltuusto ryhtyy toimenpiteisiin peruskoulun ryhmäkokojen kohtuullistamiseksi ja erityisopetuksen lisäämiseksi perusopetuksen kouluissa.  Erityisopettajia, luokka-avustajia tulee lisätä. Erityisoppilaspaikkoja erityiskouluissa tulee lisätä.

Toteutettu inkluusio (erityisoppilaiden opettaminen yleisopetuksen opetusryhmissä) on aiheuttanut haasteita opetuksessa välttämättömän työrauhan ylläpitämisessä.

On selvitettävä, miten inkluusio on vaikuttanut työrauhaongelmien syntymiseen. Käytöshäiriöisten oppilaiden opetus pitää järjestää omassa ryhmässä erityisopettajien opetuksessa. Myös erityiskoulujen oppilaspaikkoja tulee lisätä, jotta oireilevat oppilaat pääsevät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asiantuntevaan opetukseen ja mahdollisesti käytöshäiriöiden taustalla oleviin mahdollisiin  perheen ongelmiin saadaan apua ennekuin ongelmat kasvavat suuriksi. Inkluusiota tulee vähentää, kun sen todetaan vaikeuttavan yleisopetuksen opetusta ja oppimista.

Aikaisempi käytäntö, jossa käytöshäiriöiset opetettiin erityisopetuksessa 10 oppilaan ryhmissä, oli hyvä.Siihen tulee palata kaikkien vakavasti oireilevien oppilaiden kohdalla. Siitä hyötyvät oireileva oppilas, yleisopetuksen  luokkayhteisö sekä opettaja.

Turussa, 27 helmikuuta 2017

Ulla-Maija Vierimaa
Turun kaupunginvaltuutettu

Ikäihmisten asiat Turun päätöksentekoon

Turun kaupunginvaltuutettuna ja vanhusneuvoston puheenjohtajana iloisesti yllätyin lukiessani lokakuun valtuustossa käsittelemäämme kaupungin tämän vuoden budjettia. Peräti 3 vanhusneuvoston aloitteisiin sisältynyttä asiaa oli mainittuna budjetissa. Ne olivat tosin lisäselvitystä vaativien listalla, mutta joka tapauksessa maininta listalla tarkoittaa, että asia on lähdössä liikkeelle.

Liikuntalautakunta tutkii mahdollisuutta alentaa seniorirannekkeen hintaa. Aloitteessamme vastustimme hinnan nostamista 20eurosta 40 euroon/ 6 kk. Hinnan noston jälkeen on todettu, että seniorirannekkeen käyttö on huomattavasti vähentynyt. Rannekkeen kallistumisella on siis merkitystä. Kuntosalien ja  uimahallien käyttö seniori-ikäisillä on parasta ennalta ehkäisevää terveyden hoitoa, puhumattakaan gallerioiden ja museoiden tarjoamasta henkisestä virkistymistä. Rannekkeen hinnan  alentaminen tuonee säästöjä tulevaisuudessa, kun ikäihmisten kunnon hoitaminen vaikuttaa parantuneeseen terveydentilaan ja vähentää terveyspalvelujen käytön tarvetta. Todella järkevä selvitysehdotus.

Tarkempi lukeminen budjetissa mainitusta vanhusneuvolasta paljasti, että kaupunki tutkii ikäihmisten,  vammaisten ja  työttömien neuvontapisteen perustamista.  Tärkeä virasto kieltämättä, sille on tarvetta. Mutta se ei sulje pois vanhusneuvoston aloitteen seniorineuvolaa kaupungissa, jossa on noin 40 000

yli 65-vuotiasta asukasta. Vanhusneuvoston aloitteessaan ehdottama senioreiden kokoontumispaikka

koostuu ikäihmisten neuvontapisteestä, matalan kynnyksen terveyspisteestä ja kahvilasta, jossa olisi järjestöjen järjestämää ohjelmaa sekä kaupungin ja muiden tahojen tarjoamaa informointia. Tämä paikka olisi Kauppatorin läheisyydessä, jonne olisi busseilla helppo tulla lähiöistä. Se olisi ikäihmisten oma paikka, jossa olisi terveysneuvontaa, verenpainemittausta, palveluohjausta ja sosiaalista kanssakäymistä. Tämä  olisi paikka, jonne piipahtaa kahville muita ikäihmisiä tapaamaan ja kuulemaan ikäihmisiä koskevista asioista. Firmat voisivat esitellä kotona helpottavaa asumista edistäviä laitteita ja tarjota kahvit. Paikassa olisi ATK-neuvontaa. Ikäihmisten kokoontumispaikka parhaimmillaan estäisi ikäihmisten yksinäisyyttä, mikä on vakava ongelma.  Verenpainemittausta voisivat osaksi suorittaa esimerkiksi sairaanhoidon opiskelijat ja eläkkeellä olevat sairaanhoitajat, jotka haluavat vapaa-aikaansa toimintaa. Asiaa valmistelevat virkamiehet sanovat, että onhan meillä Ruusukortteli ja Poiju. On paljon korkeampi kynnys tulla palvelutaloon kuin piipahtaa kahvilaan kuulemaan kiinnostavaa esitystä. Poiju on huonommassa paikassa, ja se on tällä hetkellä pääasiassa neuvontapiste.

Ikäihmiset odottavat vanhusneuvoston ehdottaman kokoontumispaikan/seniorineuvolan (neuvontapiste, terveyspiste, kahvila, jossa myös ohjelmaa) selvitystyötä tai hankkeen kokeilua.

Kolmas asia joka mainittiin budjetin selvitettävien asioiden listalla oli rollaattori-asia. Nykytilanteessa rollaattorilla kulkevan on lähes mahdotonta matkustaa bussilla, koska keskiovesta tulevana hänen on mentävä liikkuvassa autossa maksamaan lippunsa etuovelle. Vanhusneuvosto ehdotti, että rollaattorilla kulkevat ikäihmiset saisivat matkustaa ilmaiseksi kuten lasten vaunujen kanssa matkustavat. Budjetissa ehdotettiin

lipunlukulaitteiden hankkimista bussien keskioville. Tämä olisi kallis ja hidas ratkaisu, varsinkin kun bussien kilpailuttamiset ovat kaukana tulevaisuudessa. Iloksemme olemme saaneet kuulla, että uutta tekniikkaa

tullaan kokeilemaan rollaattoreilla kulkevien auttamiseksi busseissa. Asia liikkuu siis eteenpäin kokeilun- haluisten ja uudistusmielisten joukkoliikenneviraston virkamiesten aloitteesta. Erinomainen asia.

Vanhuspalvelujen toteutuminen on aiheena Turun vanhusneuvoston järjestämässä keskustelutilaisuudessa 13.2 klo 13.00 Puutarhakatu 1 :n auditoriossa.  Saamme puhujiksi turkulaiset valtiovarainministeri Petteri Orpon ja tulevan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon. Toimi-alajohtajamme Riitta Liuksa tuo Turun ajankohtaiset ikäihmisten asiat keskusteluun mukaan. Toivotamme kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi. Tilaisuus alkaa kahvituksella.

Vanhusneuvosto toimii linkkinä ikäihmisten ja kaupungin päätöksenteon välillä. Tehtävämme on seurata  vanhuslain toteutumista Turussa. Kun saamme yhteydenottoja, pyrimme vaikuttamaan epäkohtien parantamiseksi.  Ajankohtainen asia on ystäväpalvelun riittämättömyys.  Kotona asuvat ikäihmiset, joilla on vaikeuksia liikkua, jäävät yksin. Kaupungissamme on paljon yhdistyksiä, joissa on voimavaraa ja potentiaalia epäkohdan poistamiseksi.  Järjestöjen yhteistyössä voitaisiin kouluttaa ja järjestää ystäviä ja ulkoiluttajia kotona asuville ikäihmisille. Palvelun järjestämiseen tarvitaan koordinoija. Suomen itsenäisyyden 100v juhlavuotena ikäihmisten henkinen ja fyysinen hyvinvointi tulee olla meidän kaikkien asia.

Ulla-Maija Vierimaa
Turun vanhusneuvoston pj
Turun kaupunginvaltuutettu

Aloite 80-vuotiaiden turkulaisten ehkäisevien kotikäyntien edistämisestä

Vanhuspalvelulain 11§:ssä todetaan yksiselitteisesti: Lakisääteinen vanhusneuvosto on otettava mukaan lain 5§:ssä mainitun suunnitelman valmisteluun ja arviointiin. Suunnitelma on tehtävä ikääntyneen väestön tukemiseksi. Lisäksi neuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialueiden toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta.

Turussa on toiminut ansiokkaasti vanhusneuvosto jo kauan. Neuvoston asema ja tehtävät muuttuivat oleellisesti neuvoston tullessa lakisääteiseksi 1.1.2014. Turun vanhusneuvoston mielestä Turussa ei ole vielä osattu käyttää vanhusneuvoston asiantuntemusta lain sille määräämissä asioissa.

Yhtenä esimerkkinä vanhusneuvoston ohittamisesta on 80-vuotiaitten vanhusten ehkäisevien kotikäyntien lopettaminen.

Turun vanhusneuvoston mielestä ennen lopettamista olisi tullut kuulla vanhusneuvostoa.

Lopettamisen perusteluina on käytetty mm. käyntien heikkoa vaikuttavuutta ja parempien tapojen käyttöönottoa.  80-vuotiaat ovat kuitenkin hyvä kohderyhmä sen takia, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve alkaa voimakkaammin kasvaa tästä iästä alkaen. Tästä syystä tarvitaan koko ikäluokkaa kattava arvio myös kotona asumista tukevista ja toimintakykyä ylläpitävistä palvelutarpeista. Ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa ei oikeata tarvetta voida saada selville. Vanhuspalvelulain mukaan jokaisella yli 80-vuotiaalla on oikeus saada lakisääteinen palvelutarpeen arviointi. Se ei kuitenkaan toteudu kuin harvojen aktiivisten ja keskimääräistä parempikuntoisten osalta, jos vanhusten tulee hakea Palvelutorilta palvelutarpeen arviointia. Eniten apua tarvitsevat jäävät usein syrjään.

Turun vanhusneuvoston mielestä Turussa on siirryttävä viranomaisvaltaisesta yhäältä ohjauksesta asiakaslähtöiseen palvelutarjontaan. Se toteutuu neuvoston mielestä parhaiten siten, että kaupunki lähestyy jokaista 80-vuotiasta henkilökohtaisella kontaktilla ja tarjoaa mahdollisuutta kattavaan palvelutarpeen arviointiin korostaen jokaisen itsenäistä oikeutta ilmaista oman mielipiteensä arviointitarpeesta ja sen muodosta. Kuten tiedetään laadukkaita toimintakykymittareita on useita, mutta henkilökohtaiseen haastatteluun perustuva elämän ympäristön kuvaus on harvinaisempaa.

Tällaisella tutkimuksella  on myös pilottiarvo kehitettäessä terveyttä edistävää ja toimintakykyä ylläpitävää toimintamallia pian vastaavan iän saavuttaville suurille ikäluokille. Samalla kattavasta tiedostosta saadaan seurantajärjestelmä tarpeen arvioimiseksi vanhusten palvelutarpeesta tulevina vuosina. Mm. tätä seurantaa varten Turku tarvitsee vanhusneuvolan.

Turun vanhusneuvosto korostaa vielä, että vanhuspalvelulain mukaan palvelutarpeen arvioinnissa havaitut puutteet ja kehittämistarpeet on myös toteutettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksen teosta.