Pandemian jatkuessa aika monen seniorin elämä on passivoitunut. Kun yhdistykset, harrastukset ja kulttuurielämä ovat tauolla, on vaarana eristäytyminen. Yksinäisyys lisääntyy ja fyysinen kunto heikkenee. Pandemian rajoitusten lieventämisiä odotellaan nyt innostuneina, kun tartuntatilanne Turussa on paranemaan päin. Järjestöillä on tärkeä tehtävä ikäihmisten aktivoimisessa elämän palatessa normaaliin pandemian hellittäessä. Eläkeläisyhdistykset ovat alkaneet järjestää ulkoilutapahtumia koronarajoituksin, mikä on erinomainen asia. Liikkuminen keväisessä, heräävässä luonnossa ystävien kanssa virkistää ja osallistaa.
Turun kaupungin tulisi varmistaa yhdistysten toimintaedellytykset jakamalla näille kohtuullisen suuruisia avustuksia ja tarjoamalla kokoontumistilat mielellään keskustan läheisyydessä. Turusta puuttuu vielä yhdistysten talo. Vanhusneuvosto on tehnyt kokoontumistiloista aloitteen kaupunginhallitukselle.
Järjestöjen vapaa-ehtoiset tekevät arvokasta työtä ulkoiluttamalla kotona ja palvelutaloissa asuvia, yksinäisiä vanhuksia. Jotta toiminta olisi laajempaa ja kattavampaa, tarvitaan kaupungin palkkaama hyvinvointikoordinaattori, joka organisoi ja pitää yhteyksiä järjestöihin ja vanhuksiin. Jokaisella ikäihmisellä tulee olla mahdollisuus säännölliseen ulkoiluun.
Liikunnan ikäihmisen elämänlaatua parantavaa vaikutusta ei voi liikaa korostaa. UKK-instituutti suosittelee laajaan tutkimustietoon pohjautuen (www.ukkinstituutti.fi), että yli 65-vuotiaiden tulisi liikkua ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Tämän tulisi olla kestävyyskuntoa harjoittavaa reipasta liikkumista (kävely, pyöräily, uinti,golf ym).
Voima- ja tasapainoharjoittelua tulisi lisäksi olla ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaksia voi kuormittaa kuntosalilla, ryhmäliikunnassa, joogassa tai harrastaa vesiliikuntaa. Tanssiminen tai kotona voimistelu ovat suositeltavia. Portaat on hyvä kävellä. Nämä ovat minimisuosituksia, jotta senioreiden terveys ja toimintakyky ikääntyessä säilyvät. Kun liikkuu riittävästi päivittäin, nukkuu paremmin. Asiantuntijoiden mukaan liikunta vaikuttaa parantavasti myös muistiin.
Liittämällä liikunnan jossain muodossa jokapäiväiseen ohjelmaan, kunnon kohoamisen ja mielen virkistymisen huomaa jo muutamassa viikossa. Meillä monella seniorilla on omakohtaista kokemusta asiasta. Liikunnasta ja sen tärkeydestä olemme keskustellet tilaisuuksissamme tämän kevään aikana.
Ulla-Maija Vierimaa
Turun vanhusneuvoston pj
Kaupunginvaltuutettu(kok)
Kaupunginhallituksen jäsen
(linkki kirjoitukseen Turun Sanomissa)
Turun vanhusneuvoston tehtävänä on paitsi järjestää informaatio- ja keskustelutilaisuuksia ikäihmisille toimia myös linkkinä senioreiden ja Turun päätöksenteon välillä. Otamme yhteyksiä virkamiehiin ja viemme tietoa ongelmista eteenpäin. Vanhusneuvoston jäseniin voidaan ottaa yhteyttä, kun halutaan parannusta ongelmiin.
Näin kuntavaalien alla on aiheellista pohtia, millainen on ikäystävällinen Turku. Lyhyesti sanottuna se on kaupunki, jossa eläkeläisten palvelut toimivat ja ikäihmisiä kuunnellaan heitä itseään koskevissa asioissa.
Usein ongelmat ovat viestinnässä. Seniorit eivät useinkaan tiedä palveluista, joihin he ovat oikeutettuja pelkästään siitä syystä, että palveluista tiedotetaan vain internetissä. Ikäihmiset tarvitsevat myös postitse ja paperilla tapahtuvaa informaatiota.
Tiedottamisen suhteen ihmiset eivät todellakaan ole yhdenvertaisia. Tähän tarvitaan muutosta.
Monet eivät tiedä, että esimerkiksi Kauppatorin Monitorissa, Kop-kolmiossa sijaitsee ikäihmisten keskitetty asiakaspalvelupiste, josta löytyy vastaus monenlaiseen kysymykseen. Siellä voi saada myös lomakkeiden täyttöapua. Jos vanhusneuvoston aloite toteutuu, sieltä löytyy tulevaisuudessa asumisneuvoja.
Olemme myös huomanneet, että seniorit eivät tiedä, että rollaattoria käyttävät voivat matkustaa maksutta Fölin busseissa ma–pe klo 9–13.
Kun pandemia hellittää, ATK-kursseja tulee järjestää keskitetysti ikäihmisille, jotka haluavat oppia tietokoneen käyttöä. Heille on annettava ohjausta myös tietokoneen hankinnassa.
Vanhusneuvosto päivystää kerran kuukaudessa, kuukauden toisena tiistaina (ei heinä- eikä elokuussa) Naantalin Aurinkoisen Kauppiaskadun kahvilan ulkopuolella Wiklundin valopihassa koronarajoituksin. Tervetuloa kyselemään ja keskustelemaan.
Pandemian aikana vanhusneuvosto on ollut yhteydessä sähköpostilla eläkeläisjärjestöihin ja järjestänyt webinaareja yleisölle. Kaupungin palveluista kulttuuripalveluihin ollaan tyytyväisiä; kirjasto toimii hyvin. Fölin busseihin ollaan myös tyytyväisiä. Kaupungin ikäihmisten liikuntaryhmät ovat suosittuja normaalioloissa.
Asia, joka tulee esiin toistuvasti, on ongelmat terveyskeskusten ajanvarauksessa. Keskitetty ajanvaraus puhelimella ei ole kaikilta osin toiminut siitä lähtien kun se otettiin käyttöön vajaa kaksi vuotta sitten. Jos on kiireellinen tarve, ajan yksityiselle lääkärille saa onneksi varatuksi vaikka samaksi päiväksi.
Monet kertovat, että luvattua takaisin soittoa terveyskeskuksen ajanvarauksesta ei tule. Tällainen ei ole turkulaisten yhdenvertaista palvelua. Terveystoimen resurssit on laitettava kuntoon ja keskitetystä ajanvarauksesta on luovuttava, kun se ei toimi.
Kaupungin järjestämällä kotihoidolla on ollut rekrytointiongelmia. Vajaalla henkilöstöllä työ käy raskaaksi. Henkilöstön vaihtuvuutta on liikaa.
Turun kaupunginhallitus perehtyi ongelmiin viime tammikuussa. Turun vanhusneuvosto seuraa parannustoimenpiteiden vaikuttavuutta tämän kevään ajan.
Asia voitaisiin ratkaista nostamalla lähihoitajien palkat vähintään samalle tasolle kuin naapurikunnissa, arvioimalla työn vaativuus uudelleen sekä kiinnittämällä enemmän huomiota kotihoidon työn organisointiin ja työntekijöiden työhyvinvointiin. Tämä vaatii mahdollisia rakennemuutoksia ja lisää resurssia toimialalle.
Tuleva sote-uudistus ylimääräisine hallintorakenteineen ei ainakaan paranna tilannetta. Kustannukset noussevat.
Ikäihmiset odottavat, että hyvin toimiva Ikäneuvola saa jatkaa toimintaansa pilottivuosien jälkeen. Neuvola kutsuu kaikki tänä vuonna 75 vuotta täyttävät maksuttomaan terveystarkastukseen. Samalla arvioidaan myös asiakkaan mahdollinen lääkitys ja hänelle annetaan ohjeita ravitsemukseen ja liikuntaan.
Ikäneuvola säästää terveystoimen kustannuksia, kun mahdolliset piilevät sairaudet saadaan hoitoon ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa.
Toinen asia, jonka edistymistä seniorit odottavat tulevilta päättäjiltä, on ns. välimuotoisten asumisyksiköiden toteuttaminen. Uusia asuntoalueita kaavoitettaessa on tärkeää sijoittaa yhteisöllisiä senioriasuntoja sisältävät korttelit puiston läheisyyteen. Näin mahdollistetaan vanhusten päivittäinen liikkuminen ja itsenäinen terveydestään huolehtiminen.
Kun tarvetta välimuotoiseen asumiseen on jo nyt, uusien yksiköiden rakentamista odotellessa, kaupunki voisi vuokrata yksityisistä palvelutaloista asuntoja, joihin voitaisiin järjestää asukkaille yksilölliset kevyet tukipalvelut.
Yksinäisyys oli ongelma ikäihmisten keskuudessa jo ennen pandemiaa. Koronarajoitukset ovat sulkeneet vanhukset koteihinsa. Vanhusneuvostossa olemme aistineet jonkinlaista lamaannusta ikääntyneiden keskuudessa.
On hyvä, että senioriyhdistykset ovat alkaneet järjestää ulkoilutapahtumia koronarajoituksin. Pandemian rajoitusten lieventämisiä odotellaan, jotta jälleen voidaan kokoontua ja tehdä yhteisiä matkoja.
ULLA-MAIJA VIERIMAA
Turun vanhusneuvoston puheenjohtaja
kaupunginvaltuutettu (kok)
kaupunginhallituksen jäsen
Turun vanhusneuvoston tehtävänä on paitsi järjestää informaatio- ja keskustelutilaisuuksia ikäihmisille, toimia myös linkkinä senioreiden ja Turun päätöksen teon välillä. Otamme yhteyksiä virkamiehiin ja viemme tietoa ongelmista eteenpäin. Vanhusneuvoston jäseniin voidaan ottaa yhteyttä, kun halutaan parannusta ongelmiin. Vanhusneuvosto on toinen Turun lakisääteisistä vaikuttajaryhmistä. Toinen on vammaisneuvosto.
Näin kuntavaalien alla on aiheellista pohtia, millainen on ikäystävällinen Turku. Lyhyesti sanottuna se on kaupunki, jossa eläkeläisten palvelut toimivat ja ikäihmisiä kuunnellaan heitä itseään koskevissa asioissa.
Usein ongelmat ovat viestinnässä. Seniorit eivät useinkaan tiedä palveluista, joihin he ovat oikeutettuja pelkästään siitä syystä, että palveluista tiedotetaan vain internetissä. Ikäihmiset tarvitsevat myös postitse ja paperilla tapahtuvaa informaatiota.
Tiedottamisen suhteen ihmiset eivät todellakaan ole yhdenvertaisia. Tähän tarvitaan muutosta.
Monet eivät tiedä, että esimerkiksi Kauppatorin Monitorissa, Kop-kolmiossa sijaitsee Ikäihmisten keskitetty asiakaspalvelupiste, jossa löytyy vastaus monenlaiseen kysymykseen. Siellä voi saada myös lomakkeiden täyttöapua. Jos vanhusneuvoston aloite toteutuu, sieltä löytyy tulevaisuudessa asumisneuvoja. Olemme myös huomanneet, että seniorit eivät tiedä, että rollaattoria käyttävät voivat matkustaa maksutta Fölin busseissa ma-pe 9-13. Kun pandemia hellittää, ATK- kursseja tulee järjestää keskitetysti ikäihmisille, jotka haluavat oppia tietokoneen käyttöä. Heille on annettava ohjausta myös tietokoneen hankinnassa.
Vanhusneuvosto päivystää kerran kuukaudessa, kuukauden toisena tiistaina klo 13.00 ( ei heinä- eikä elokuussa) Naantalin Aurinkoisen Kauppiaskadun kahvilan ulkopuolella Wiklundin Valopihassa koronarajoituksin. Tervetuloa kyselemään ja keskustelemaan.
Pandemian aikana vanhusneuvosto on ollut yhteydessä sähköpostilla eläkeläisjärjestöihin ja järjestänyt webinaareja yleisölle. Kaupungin palveluista kulttuuripalveluihin ollaan tyytyväisiä; kirjasto toimii hyvin. Fölin busseihin ollaan myös tyytyväisiä. Kaupungin ikäihmisten liikuntaryhmät ovat suosittuja normaalioloissa.
Asia, joka tulee esiin toistuvasti, on ongelmat terveyskeskusten ajanvarauksessa. Keskitetty ajanvaraus puhelimella ei ole kaikilta osin toiminut siitä lähtien kun se otettiin käyttöön vajaa kaksi vuotta sitten. Jos on kiireellinen tarve, ajan yksityiselle lääkärille saa onneksi varatuksi vaikka samaksi päiväksi.
Monet kertovat, että luvattua takaisin soittoa terveyskeskuksen ajanvarauksesta ei tule. Tällainen ei ole turkulaisten yhdenvertaista palvelua. Terveystoimen resurssit on laitettava kuntoon, ja keskitetystä ajanvarauksesta luovuttava, kun se ei toimi.
Kaupungin järjestämällä kotihoidolla on ollut rekrytointiongelmia. Vajaalla henkilöstöllä työ käy raskaaksi. Henkilöstön vaihtuvuutta on liikaa.
Turun kaupunginhallitus perehtyi ongelmiin viime tammikuussa. Turun vanhusneuvosto seuraa parannustoimenpiteiden vaikuttavuutta tämän kevään ajan.
Asia voitaisiin ratkaista nostamalla lähihoitajien palkat vähintään samalle tasolle kuin naapurikunnissa, arvioida työn vaativuus uudelleen sekä kiinnittää enemmän huomiota kotihoidon työn organisointiin ja työntekijöiden työhyvinvointiin. Tämä vaatii mahdollisia rakennemuutoksia ja lisää resurssia toimialalle.
Tuleva sote-uudistus ylimääräisine hallintorakenteineen ei ainakaan paranna tilannetta. Kustannukset noussevat.
Ikäihmiset odottavat, että hyvin toimiva Ikäneuvola saa jatkaa toimintaansa pilottivuosien jälkeen. Neuvola kutsuu kaikki tänä vuonna 75 vuotta täyttävät maksuttomaan terveystarkastukseen. Samalla arvioidaan myös asiakkaan mahdollinen lääkitys, ja hänelle annetaan ohjeita ravitsemukseen ja liikuntaan.
Ikäneuvola säästää terveystoimen kustannuksia, kun senioreiden mahdolliset piilevät sairaudet saadaan hoitoon ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa.
Toinen asia, jonka edistymistä seniorit odottavat tulevilta päättäjiltä, on ns. välimuotoisen asumisyksiköiden toteuttaminen. Uusia asuntoalueita kaavoitettaessa on tärkeää sijoittaa yhteisöllisiä senioriasuntoja sisältävät korttelit puiston läheisyyteen. Näin mahdollisestaan vanhusten päivittäinen liikkuminen Ja itsenäinen terveydestään huolehtiminen.
Kun tarvetta välimuotoiseen asumiseen on jo nyt, uusia yksiköiden rakentamista odotellessa, kaupunki voisi vuokrata yksityisistä palvelutaloista asuntoja, joihin voitaisiin järjestää asukkaille yksilölliset kevyet tukipalvelut.
Yksinäisyys oli ongelma ikäihmisten keskuudessa jo ennen pandemiaa. Koronarajoitukset ovat sulkeneet vanhukset koteihinsa. Vanhusneuvostossa olemme aistineet jonkinlaista lamaannusta ikääntyneiden keskuudessa.
On hyvä, että senioriyhdistykset ovat alkaneet järjestää ulkoilutapahtumia koronarajoituksin Pandemian rajoitusten lieventämisiä odotellaan, jotta jälleen voidaan kokoontua ja tehdä yhteisiä matkoja.
Ulla-Maija Vierimaa
Turun vanhusneuvoston pj
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kaupunginhallituksen jäsen
Turun vanhusneuvosto on eräs kunnallisista vaikuttajaryhmistä, joita ovat muun muassa myös nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Tärkein lakisääteinen tehtävämme on seurata vanhuspalvelulain toteutumista Turun kaupungin palveluissa.
Teemme kehittämisaloitteita, pidämme yhteyttä vanhuspalveluista vastaaviin virkamiehiin, teemme yhteistyötä vanhusjärjestöjen kanssa sekä järjestämme informaatio- ja keskustelutilaisuuksia turkulaisille senioreille.
Pandemia on lopettanut kaikki fyysiset tilaisuudet, mutta olemme siirtyneet pitämään Teams-kokouksia ja webinaareja. Jonkinlainen digi-loikka on tapahtumassa ikäihmisten kohdalla, koska osallistujamäärät webinaareihin lisääntyvät koko ajan.
Vaikka vanhusneuvostolla on vain aloite-oikeus kaupungin päätöksen teossa, olemme onnistuneet vaikuttamaan vuosien saatossa aika monen ikäihmisten elämää helpottavaan asiaan.
Pandemian mentyä ohi yli 65-vuotiaat seniorit pääsevät taas seniorirannekkeella edullisesti kaupungin uimahalleihin, kuntosaleille sekä museoihin ja gallerioihin ( 40e/ 6kk).
Talviliukkailla yli 70 vuotta täyttäneet seniorit ovat saaneet ilmaiset liukuesteet jalkineisiinsa jo useamman vuoden ajan. Kaupungissa ajavat ikäihmisille ja liikuntaesteisille tarkoitetut Fölin palvelulinjat. Fölin kaikissa busseissa rollaattoria käyttävät voivat matkustaa ilmaiseksi ma-pe klo 9-13 välillä. Ikäihmiset saavat palveluohjausta Kauppatorin monitorissa.
Uudistus, johon seniorit ovat todella tyytyväisiä ja kiittävät kaupungin päätöksentekijöitä, on ikäneuvola. Sen toiminta käynnistyi viime vuoden tammikuussa.
Tänä vuonna 75-vuotta täyttävät, siis koko ikäluokka kutsutaan ilmaiseen terveystarkastukseen ja laboratoriokokeisiin sekä heille annetaan terveysneuvontaa ja elintapaohjeita.
Neuvola on kokeilu, joka päättyy tämän vuoden lopussa, mutta toivomme todella, että se jatkuu ja mahdollisen Sote-uudistuksen toteutuessa liittyy senioreiden kuntouttavan sotekeskuksen osaksi.
Viimeisin vanhusneuvoston ajama uudistus, joka on toteutumassa, on Turun kauppatorin toripaviljonkiin rakennettava ikäihmisille ja perheille tarkoitettu kahvila.
On valitettavasti myös asioita, jotka eivät ole vielä menneet maaliin: monista kaupunginvaltuutettujen ja vanhusneuvoston aloitteista huolimatta vanhusasiamiehen toimi ei ole toteutunut. Ilmeisesti odotetaan Sote-uudistusta.
Peräti kaksi vanhusasiamiestä työskentelee Tampereella. Seniorivaltaisessa Turussa on tarvetta tällaiselle ikäihmisten asioita kokonaisvaltaisesti hoitavalle toimijalle.
Turun kaupunkistrategian mukaan ikäihmisten toivotaan asuvan toimintakykyisinä omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Eläkeläisjärjestöt ja -yhdistykset tekevät arvokasta työtä järjestämällä kotona asuville päivittäin vapaa-ajan aktiviteetteja, liikuntaa, kulttuuria, matkoja atk- ja terveysneuvontaa, kielikerhoja ym.
Kun järjestöt näin voimallisesti vaikuttavat ikäihmisten hyvinvointiin, järjestöjen avustusten tulisi olla ajan tasalla.
Turun keskustasta puuttuu kohtuuhintainen, joustava kokoontumistila noin 500-1000 hengelle. Suurempia yleisötilaisuuksia senioriyhdistysten on vaikea järjestää, koska sopivia tiloja on vähän ja niissäkin kalliit vuokrat.
Vanhusneuvoston tämän vuoden toiminnan painopisteet ovat ikäihmisten asuminen ja yksinäisyys. Seuraamme myös Turun kodinhoidon tilannetta. Kun seniorin suorituskyky heikkenee, muisti huononee ja liikkuminen on vaikeaa, kotona itsenäisesti asuminen käy hankalaksi. Tällöin tarvitaan ns turvallista välimuotoista asumista. Se on itsenäisen kotona asumisen ja laitoshoidon välimuoto. Esimerkiksi talo, jossa asuisi kaikenikäisiä ihmisiä, olisi yhteisiä tiloja, terasseja, viihtyisiä pihoja. Tällaisessa talossa ei asuisi yksinäisiä ihmisiä.
Senioriasunnot voisivat sijaita lähellä toisiaan, jotta kotihoidon palvelut olisi helppo tuoda. Senioreista huolehtisi jonkinlainen koordinaattori, jolta ikäihmiset saisivat apua ja ohjausta tarvittaessa. Välimuotoinen asumiskonsepti tarjoaa turvallista itsenäistä asumista.
Välimuotoisten asumisyksikköjen rakentaminen vie aikaa, mutta tarvetta on jo tällä hetkellä. Kaupunki voisi vuokrata yksityisistä palvelutaloista asuntoja, joihin tarjottaisiin tällaiset kevyemmät palvelut.
Vanhusneuvosto ehdottaa, että kaupunki palkkaisi hyvinvointikoordinaattorin hoitamaan järjestöjen ja kaupungin yhteistyötä. Yhdistysten vapaa-ehtoiset ovat suuri, arvokas voimavara, jota voitaisiin paremmin hyödyntää. Esimerkiksi kotona yksin asuville hän kattavasti välittäisi eläkeläisyhdistyksistä vapaaehtoisen ulkoiluttamaan ikäihmistä säännöllisesti.
Kauppatorin monitoriin olemme tekemässä aloitetta, jonka mukaan kauppatorin monitorissa työskentelisi myös ikäihmisten asumisneuvoja, joka ottaisi asiakkaita vastaan ikäihmisten palveluohjauspisteessä.
Ovatko ikäihmiset voimavara? Kyllä, mitä suurimmassa määrin; hyväkuntoisina Turun hyvien ennaltaehkäisevien palveluiden ansiosta he hoitavat lapsenlapsiaan ja ovat nuorten perheiden tukena. He käyttävät palveluita ja pitävät siten palveluyrityksiä pystyssä. Aktiivisina he edistävät kaupungin kulttuuripalveluita.
Ovatko seniorit muutosvoima? Tarvittaessa kyllä. Lähes 21 % Turun asukkaista, noin 40 000 on yli 65-vuotiaita. He voivat halutessaan olla muutosvoima, jos heidän äänensä pääsee kuuluviin.
Tänään tiistaina 30.3. klo 13.00 eläkeläiset esittävät kysymyksiä Turun kaupunginvaltuuston puolueryhmien puheenjohtajille Turun vanhusneuvoston järjestämässä kuntavaalipaneelissa. Moderaattorina toimii työelämäprofessori Riitta Monto. Tilaisuus järjestetään Teamsin avulla. Linkin voi ladata Turun vanhusneuvoston nettisivulta. www.Turku.fi/vanhusneuvosto
Ulla-Maija Vierimaa
Vanhusneuvoston pj
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunginhallituksen jäsen
(Linkki kirjoitukseen Turun Sanomissa)
Turun vanhusneuvosto on eräs kunnallisista vaikuttajaryhmistä, joita ovat muun muassa myös nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Tärkein lakisääteinen tehtävämme on seurata vanhuspalvelulain toteutumista Turun kaupungin palveluissa.
Teemme kehittämisaloitteita, pidämme yhteyttä vanhuspalveluista vastaaviin virkamiehiin, teemme yhteistyötä vanhusjärjestöjen kanssa sekä järjestämme informaatio- ja keskustelutilaisuuksia turkulaisille senioreille.
Pandemia on lopettanut kaikki fyysiset tilaisuudet, mutta olemme siirtyneet pitämään Teams-kokouksia ja webinaareja. Jonkinlainen digiloikka on tapahtumassa ikäihmisten kohdalla, koska osallistujamäärät webinaareihin lisääntyvät koko ajan.
Vaikka vanhusneuvostolla on vain aloite-oikeus kaupungin päätöksenteossa, olemme onnistuneet vaikuttamaan vuosien saatossa aika moneen ikäihmisten elämää helpottavaan asiaan.
Pandemian mentyä ohi yli 65-vuotiaat seniorit pääsevät taas seniorirannekkeella edullisesti kaupungin uimahalleihin, kuntosaleille sekä museoihin ja gallerioihin (40 e/6 kk).
Talviliukkailla yli 70 vuotta täyttäneet seniorit ovat saaneet ilmaiset liukuesteet jalkineisiinsa jo useamman vuoden ajan. Kaupungissa ajavat ikäihmisille ja liikuntaesteisille tarkoitetut Fölin palvelulinjat. Fölin kaikissa busseissa rollaattoria käyttävät voivat matkustaa ilmaiseksi ma–pe klo 9–13 välillä. Ikäihmiset saavat palveluohjausta Kauppatorin monitorissa.
Uudistus, johon seniorit ovat todella tyytyväisiä ja kiittävät kaupungin päätöksentekijöitä, on seniorineuvola. Sen toiminta käynnistyi viime vuoden tammikuussa.
Tänä vuonna 75 vuotta täyttävät, siis koko ikäluokka kutsutaan ilmaiseen terveystarkastukseen ja laboratoriokokeisiin sekä heille annetaan terveysneuvontaa ja elintapaohjeita.
Neuvola on kokeilu, joka päättyy tämän vuoden lopussa, mutta toivomme todella, että se jatkuu ja mahdollisen sote-uudistuksen toteutuessa liittyy senioreiden kuntouttavan sotekeskuksen osaksi.
Viimeisin vanhusneuvoston ajama uudistus, joka on toteutumassa, on Turun kauppatorin toripaviljonkiin rakennettava ikäihmisille ja perheille tarkoitettu kahvila.
On valitettavasti myös asioita, jotka eivät ole vielä menneet maaliin: monista kaupunginvaltuutettujen ja vanhusneuvoston aloitteista huolimatta vanhusasiamiehen toimi ei ole toteutunut. Ilmeisesti odotetaan sote-uudistusta.
Peräti kaksi vanhusasiamiestä työskentelee Tampereella. Seniorivaltaisessa Turussa on tarvetta tällaiselle ikäihmisten asioita kokonaisvaltaisesti hoitavalle toimijalle.
Turun kaupunkistrategian mukaan ikäihmisten toivotaan asuvan toimintakykyisinä omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Eläkeläisjärjestöt ja -yhdistykset tekevät arvokasta työtä järjestämällä kotona asuville päivittäin vapaa-ajan aktiviteetteja, liikuntaa, kulttuuria, matkoja, atk- ja terveysneuvontaa, kielikerhoja ym.
Kun järjestöt näin voimallisesti vaikuttavat ikäihmisten hyvinvointiin, järjestöjen avustusten tulisi olla ajan tasalla.
Turun keskustasta puuttuu kohtuuhintainen, joustava kokoontumistila noin 500–1000 hengelle. Suurempia yleisötilaisuuksia senioriyhdistysten on vaikea järjestää, koska sopivia tiloja on vähän ja niissäkin kalliit vuokrat.
Vanhusneuvoston tämän vuoden toiminnan painopisteet ovat ikäihmisten asuminen ja yksinäisyys. Seuraamme myös Turun kodinhoidon tilannetta.
Kun seniorin suorituskyky heikkenee, muisti huononee ja liikkuminen on vaikeaa, kotona itsenäisesti asuminen käy hankalaksi. Tällöin tarvitaan ns. turvallista välimuotoista asumista. Se on itsenäisen kotona asumisen ja laitoshoidon välimuoto. Esimerkiksi talo, jossa asuisi kaikenikäisiä ihmisiä, olisi yhteisiä tiloja, terasseja, viihtyisiä pihoja. Tällaisessa talossa ei asuisi yksinäisiä ihmisiä.
Senioriasunnot voisivat sijaita lähellä toisiaan, jotta kotihoidon palvelut olisi helppo tuoda. Senioreista huolehtisi jonkinlainen koordinaattori, jolta ikäihmiset saisivat apua ja ohjausta tarvittaessa. Välimuotoinen asumiskonsepti tarjoaa turvallista itsenäistä asumista.
Välimuotoisten asumisyksikköjen rakentaminen vie aikaa, mutta tarvetta on jo tällä hetkellä. Kaupunki voisi vuokrata yksityisistä palvelutaloista asuntoja, joihin tarjottaisiin tällaiset kevyemmät palvelut.
Vanhusneuvosto ehdottaa, että kaupunki palkkaisi hyvinvointikoordinaattorin hoitamaan järjestöjen ja kaupungin yhteistyötä. Yhdistysten vapaaehtoiset ovat suuri, arvokas voimavara, jota voitaisiin paremmin hyödyntää. Esimerkiksi kotona yksin asuville hänvälittäisi kattavasti eläkeläisyhdistyksistä vapaaehtoisen ulkoiluttamaan ikäihmistä säännöllisesti.
Kauppatorin Monitoriin olemme tekemässä aloitetta, jonka mukaan Monitorissa työskentelisi myös ikäihmisten asumisneuvoja, joka ottaisi asiakkaita vastaan ikäihmisten palveluohjauspisteessä.
Ovatko ikäihmiset voimavara? Kyllä, mitä suurimmassa määrin; hyväkuntoisina Turun hyvien ennaltaehkäisevien palveluiden ansiosta he hoitavat lapsenlapsiaan ja ovat nuorten perheiden tukena. He käyttävät palveluja ja pitävät siten palveluyrityksiä pystyssä. Aktiivisina he edistävät kaupungin kulttuuripalveluita.
Ovatko seniorit muutosvoima? Tarvittaessa kyllä. Lähes 40 prosenttia Turun asukkaista, noin 40 000 on yli 65-vuotiaita. He voivat halutessaan olla muutosvoima, jos heidän äänensä pääsee kuuluviin.
Tänään tiistaina 30.3. klo 13 eläkeläiset esittävät kysymyksiä Turun kaupunginvaltuuston puolueryhmien puheenjohtajille Turun vanhusneuvoston järjestämässä kuntavaalipaneelissa. Moderaattorina toimii työelämäprofessori Riitta Monto. Tilaisuus järjestetään Teamsin avulla. Linkin voi ladata Turun vanhusneuvoston nettisivulta http://www.Turku.fi/vanhusneuvosto.
ULLA-MAIJA VIERIMAA
vanhusneuvoston puheenjohtaja
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen (kok)
Seurakuntien jäsenkato on vakava ongelma. Turun ja Kaarinan seurakunnista erosi viime vuonna yli 3000 henkilöä. Viime vuoden lopussa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 3,9 miljoonaa jäsentä, tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä jäsenmäärä on pudonnut 3,8 miljoonaan.
Huomattavaa laskua ilmeni 0-9 -vuotiaiden ja myös 30-49 -vuotiaiden kohdalla. Kastetoimitukset ovat vähentyneet. Vaikuttavatko taloudelliset ongelmat nuorten perheiden kirkosta eroamisiin? Sitä kannattaa pohtia aina, kun kirkollisveroprosentin nostoa harkitaan.
Rippikoulut ja erityisesti rippileirit ovat suosittuja. 10-19-vuotiaita eroaa vain vähän. Pienevä jäsenmäärä merkitsee vähemmän resursseja seurakuntien toimintaan.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän talousarviosta päättäessämme pohdimme joka vuosi syitä seurakuntalaisten kirkosta eroamiseen. Ovatko ihmiset etääntyneet kirkosta?
Kirkolliset juhlapäivät ovat pitäneet hyvin pintansa. Joulun lähestyessä kirkot täyttyvät konserteista ja joululaulujen laulajista. Monet seurakunnat ovat uudistaneet toimintaansa: kun seurakuntalainen ei tule kirkkoon, menevät kirkon työntekijät sinne, missä seurakuntalaisia liikkuu. Osallistutaan messuille ja muihin yleisötapahtumiiin. Esimerkiksi Mikaelin seurakunnan papit liikkuvat ”baanalla”, keskustelevat seurakuntalaisten kanssa pubeissa ja toreilla, pelaavat jääkiekkoa Gatorade centerissä, korjaavat mopoja nuorten kanssa. Luistelutapahtumia järjestetään, Kirkonmäellä on perhetapahtumia.
Seurakunnilla on merkittävä tehtävä vähävaraisten auttajina. Edullista ruokailua järjestetään useimmissa seurakunnissa. Nykyisin seurakuntien vähiä taloudellisia resursseja kuluu yhä enemmän Turun kaupungin sosiaalitoimen tukiverkosta pudonneille. Kirkko auttaa, kun muut ovet ovat sulkeutuneet.
Kirkon asema auttajana korostuu vaikeina aikoina. Onnettomuuksien tapahtuessa kirkko tarjoaa kriisiapua uhrien omaisille. Palveleva puhelin auttaa henkistä hätää kärsiviä. Kirkko järjestää sururyhmiä lähimmäisensä menettäneille, keskusteluryhmiä eronneille ja yksinäisille.
Perheneuvontaan on paljon tulijoita. Kirkon lapsi-, nuoriso- ja vanhustyöllä on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus.
Kirkollisverollaan seurakuntalaiset saavat aika paljon erilaisia palveluja.
Viime vuonna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä nosti kirkollisveroaan; se on nyt 1,25 prosenttia. Sen pitkään valmistelema rakennemuutos ei toteutunut; kirkkohallitus hylkäsi seurakuntayhtymän liitokset viime keväänä. Seurakuntayhtymän talous on vakaalla pohjalla. Seurakuntien liitoksiin ei ollut taloudellisista syistä tarvetta kirkkohallituksen perustelujen mukaan.
Rakenneuudistusvalmistelu on leimannut seurakuntaneuvostojen nykyisen kauden työskentelyä ja työntekijät ovat tunteneet epävarmuutta tulevaisuudestaan. Tämä on ollut monille henkisesti raskasta aikaa.
Tuleva kausi on varmaan rauhallista kehittämisaikaa ja uudet seurakuntaneuvostot yhteistyössä seurakunnan työntekijöiden kanssa voivat levollisin mielin keskittyä työskentelemään seurakunnan ja seurakuntalaisten parhaaksi.
Ulla-Maija Vierimaa
Turun kaupunginvaltuutettu (kok)
Kirkkovaltuutettu
Mikaelin seurakuntaneuvoston jäsen
Ikäihmisten asiat Turun kaupungin päätöksentekoon.
Turun vanhusneuvosto on eräs kunnallisista vaikuttajaryhmistä, joita ovat mm. nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Tärkein lakisääteinen tehtävämme on seurata vanhuspalvelulain toteutumista Turun kaupungin palveluissa.
Eräs tärkeä aloitteemme on pääsemässä maaliin: 24.9. alkaa Turussa ja naapurikunnissa Fölin liikennöimissä busseissa pilottikokeilu, joka kestää vuoden. Kokeilussa rollaattoria käyttävät matkustajat saavat matkustaa Fölin busseissa maksutta.
Tällä hetkellä rollaattorin kanssa on lähes mahdotonta matkustaa bussilla, koska keskiovesta sisään tullessa ikäihmisen on vaikeaa mennä maksamaan bussilippu bussin etuosaan.
Kokeilun aikana muun muassa lähiöissä asuvat ikäihmiset pääsevät keskustaan asioille ja virkistymään; merkittävä uudistus, joka toivottavasti onnistuu ja tulee myöhemmin jatkuvaksi.
Vanhusneuvosto ja monet turkulaiset kaupunginvaltuutetut ovat tehneet aloitteita vanhusneuvolan perustamiseksi Turkuun. Hanke on toteutumassa terveyspainotteisesti ikäneuvolana, joka toteutuessaan ottaa vastaan geriatrisella poliklinikalla kaupunginsairaalan yhteydessä.
Kokonainen ikäluokka (sosiaali-ja terveystoimen budjetin mukaan 75-vuotiaat) kutsutaan kartoitukseen, jossa tutkitaan terveyden tila ja ikäihmisten sairaudet sekä ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Neuvola on merkittävä ikäihmisten terveydentilaan ja hyvinvointiin vaikuttava uudistus, joka tuonee säästöjä kaupungin terveysmenoihin, kun sairaudet havaitaan ja voidaan parantaa niiden varhaisessa vaiheessa.
Seniorirannekkeen hinnan pysymistä kohtuullisena ( tällä hetkellä 40e/6kk) seuraamme. Ikäihmiset käyttävät ahkerasti kuntosaleja ja uimahalleja. Gallerioihin ja museoihin tutustuminen tuo henkistä virkistymistä. Rannekkeen hinta ei saa muodostua esteeksi.
On toivottu, että rannekkeen saamisen ikärajaa, 65 vuotta, voitaisiin laskea, jolloin rannekkeen käytön tuleminen ikäihmiselle terveelliseksi tavaksi sijoittuisi eläköitymisen alkuun.
Viime kokouksessa Turun vanhusneuvostolle esiteltiin Turun keskustaan perustettavaa keskitettyä asiointikeskussessa Turun vanhusneuvostolle esiteltiin Turun keskustaan perustettavaa keskitettyä asiointikeskusta, josta muun muassa voisi ostaa bussiliput sekä lippuja teatteriin ja konsertteihin ja jossa olisi Kela ja kaikenikäisiä kaupunkilaisia koskevat neuvontapalvelut Skanssin Monitorin tapaan. Vanhusten palvelutori Poiju siirtyisi myös tähän asiointikeskukseen.
Ikäihmisten kannalta hyvää hankkeessa on se, että vanhusten neuvontapalvelut siirtyvät keskustaan, jonne pääsee bussilla kaupungin eri puolilta. Saavutettavuus nykyiseen Poijuun verrattuna paranee. Mutta tärkeää on huolehtia myös siitä, että ikäihmisille tarkoitettu kokoontumispaikka perustettaisiin keskustaan.
Poijun yhteydessä olevan kahvilan toimiunta lakkaa uudistuksen toteutuessa. Kahvila on muodostunut tärkeäksi kokoontumispaikaksi ikäihmisille. Keskitettyyn asiointikeskukseen ei olla suunnittelemassa kahvilatiloja.
Ikäihmisten kokoontumispaikka/ kahvila on tärkeää toteuttaa viimeistään keskitetyn asiointikeskuksen toteutuessa. Sen toimintaan voisi ottaa yhteistyöhön Turun lukuisat senioriyhdistykset, joista monilla on tällä hetkellä vaikeuksia toimitilojensa järjestämisessä. Kokoontumispaikka/kahvila toimisi paitsi virkistys- myös informaatiopaikkana. Turun kaupungin ikäihmisille suunnatuista palveluista tiedetään nykyään liian vähän.
Ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden harjoittelupaikkana kokoontumispaikka olisi oivallinen.
Tällä hetkellä vanhusneuvosto selvittää ratkaisua ikäihmisten asiointiongelmiin pankissa asioinnin muuttuessa digitaaliseksi. Kotihoidon tilaa seuraamme myös.
Turun vanhusneuvosto järjestää keskiviikkona 19.9. klo 12-15 Turun kaupungintalossa senioriparlamentin, jossa Turun kaupungin virkamiehet vastaavat vanhusjärjestöjen esittämiin kysymyksiin. Keskustelutilaisuudessa ikäihmiset voivat myös kertoa ongelmista ja esittää parannusehdotuksia ja uudistuksia. Yleisö on tervetullut valtuustosalin lehterille.
Ulla-Maija Vierimaa
Turun kaupunginvaltuutettu
Turun kaupunginhallituksen jäsen
Vanhusneuvoston jäsen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Raportissa sanotaan (Raportti maahanmuuttajaien kotouttamisesta Turkuun) , että maahanmuuttajien parasta kotoutumista ovat koulutuspaikka ja työpaikka. Koulussa maahanmuuttajalapset oppivat suomen kielen . Myös nuoret oppivat kielen koulutuksen kautta.
Raportti on mielestäni hieman ylimalkainen. Kuulimme, että maahanmuuttajia on Turun väestöstä 10 %. Kuinka suuri % on kotoutunut, käy töissä ja on osa suomalaista yhteiskuntaa? Mainitaan, että työttömyys on ongelma. Kuinka suuri % maahanmuuttajista on työttömänä? Seurataanko maahanmuuttajien työllistymistä? Mitkä toimenpiteet ovat auttaneet maahanmuuttajien työllistymisessä? Onko ollut toimenpiteitä? Turussa pitemmän aikaa vallinnut työttömyys on luonnollisesti vaikeuttanut maahanmuuttajien työllistymistä. Näihin kysymyksiin raportti ei anna vastausta.
Raportissa mainitaan, että huono kielitaito tai sen puute ei välttämättä estä työllistymästä.
Selvää on että työssä oppii kielen, maahanmuuttaja verkostoituu ja pääsee kotoutumaan .
Työllistymisen esteenä ovat enemmänkin asenteet.
Kaupungin intresseissä on työllistää maahanmuuttaji , tällöin toimeentulotukimenot vähenevät.
Ehdotan, että kaupunki voisi antaa porkkanaa, ylimääräistä tukea yrityksille, jotka ottavat maahanmuuttajia töihin. Nämä tukirahat tulevat aikanaan kaupungille takaisin , kun työllistyneet maahanmuuttajat alkavat maksaa veroja ja elättävät perheensä.
Raportissa sanotaan, että järjestöt ovat tärkeitä maahanmuuttajien kouluttajia; vapaa-ehtoiset ovat ilmaisia työntekijöitä, he tarjoavat maahanmuuttajille tärkeät verkostot.
Muun muassa SPR, Akateemiset Naiset ry, Daisy Ladies antavat ilmaista suomen kielen opetusta. Muistojen kodissa Linnankadulla vapaaehtoiset antavat suomenkielen opetusta ja siten kotouttavat ikäihmisiä, naisia jotka ovat perheissään kotiseinien sisällä eivätkä juuri joudu tekemisiin suomalaisten kanssa. Muistojen kodissa he tekevät käsitöitä, joita he myyvät. Kielen oppimisen ohella pienimuotoista varain hankintaa.
Järjestöt tekevät arvokasta työtä. Siksi näiden järjestöjen resursseita tulee kaupungin huolehtia esimerkiksi tarjoamalla ilmaista työntekoa vastaan järjestöille toimitilat. Lisäksi kaupunki voisi uudestaan palkata koordinaattorin edistämään järjestöjen yhteistyötä. Nykyään heillä on päällekkäisyyttä.
Hyvät valtuutetut
Toistan valtuutettu Maija Perhon sanat: monikulttuurisuus on rikkautta. Kyllä me turkulaiset opimme suvaitsemaan erilaisuutta, totumme erilaisiin kansallisuuksiin kaupungissamme. Suvaitsevaisuus ei ole meiltä pois! Meidän tulee auttaa sodasta kärsiviä perheitä. Syyrialaiset eivät ole syyllisiä siihen, että heidän kotinsa on pommitettu maan tasalle. He eivät ole halunneet lähteä maastaan. Heidät on pakotettu siihen. Ihannetilanne olisi että sodat saataisiin loppumaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Köyhyys loppuisi koulutuksen avulla. Afrikassa ja muihin kehitysmaihin luotaisiin inhimilliset elinolot, hyvinvointi lisääntyisi.
Kaikille kansoille tulisi mahdollisuus jäädä asumaan kotiseudulleen. Mutta kun tätä ihannetilannetta ei ole,
Suomen, kuten kaikkien sivistysvaltioiden ja Turun tulee kantaa vastuunsa.
Turun vanhusneuvosto ikääntyneen väestön edunvalvojana: Senioriparlamentti ratkoo eläkeläisten ongelmia
Turun vanhusneuvoston järjestämät tilaisuudet jatkuvat. Viime viikoninformaatio- ja keskustelutilaisuus asumisesta houkutteli Alvariumin auditoriotilan täyteen kiinnostunut yleisöä.
Esteettömyys on asuntorakentamisessa tärkeätä. Ikäihmiset arvostavat asuinympäristön turvallisuutta; valaistus on riittävää, keskustassa ei ole liikenteen läpiajoa ja turvallisia kävelyreittejä on tarjolla.
Uusinta on kaupunkien keskustojen kehittämisessä se, että pyritään rakentamaan lasikattoisia kauppakäytäviä, jotka mahdollistavat vaivattoman liikkumisen sateisella ja kylmällä säällä alueelta toiselle.
Harppuunakortteli Turun linnan läheisyydessä kiinnosti kuulijoita. Myönteistä korttelin rakentamisessa on se, että sen suunnittelussa on yhteisöllisyys otettu hyvin huomioon.
Kortteli tarjoaa asumista kaiken ikäisille asukkaille, lapsiperheistä senioreihin. Ensimmäisenä valmistuu yhteisötalo, jossa on asukkaille yhteisiä tiloja ja palvelupiste, jossa päivystää Linnan vouti, entisajan talonmiehen vastine. Hän auttaa asukkaita muun muassa digitaalisissa ongelmissa. Asukkaiden yhteiseen käyttöön tulee autoja.
Monet turhaan epäröivät muuttaa palvelutaloon. Sinne muutettuaan seniorit huomaavat, että olisi pitänyt muuttaa aikaisemmin. Palveluasumisen tarjoama yhteisöllisyys ja oman asunnon tarjoama rauha ja itsenäisyys palvelutalossa ovat asumisen hyviä puolia. Yhteiset retket, juhlat, kerhot sekä muiden ikäihmisten seura varmistavat, että asukas ei tunne itseään yksinäiseksi.
Turun vanhusneuvoston järjestämä seuraava tilaisuus on senioriparlamentti keskiviikkona 29.3. klo 12.00 Turun kaupungintalon valtuustosalissa. Malli on otettu Tampereelta. Siellä eläkeläisvaltuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.
Turussa parlamentti järjestetään ensimmäisen kerran. Eläkeläisyhdistysten ja senioritalojen on mahdollista lähettää kaksi edustajaa parlamenttiin. Kaupungin johtavat virkamiehet ja heidän edustajansa ovat vastaamassa senioreiden kysymyksiin.
Eläkeläisyhdistysten ongelmia ovat esimerkiksi kohtuuhintaisten kokoontumistilojen puute. Tarvittaisiin senioritalo. Toivoaksemme parlamentin päätökset vaikuttavat kaupungin tulevan vuoden budjettiin.
Ulla-Maija Vierimaa
Kirjoitus Turun Sanomissa 29.3.2017
Ulla-Maija Vierimaa 